Näin pakkaspäivinä tulee käytyä ulkona kaksi kertaa päivässä. Kiitos Hämeenlinnan postin. Anteeksi Itellan.
Toiveikkaana klo 11.30 pakkaan itseni keltaiseen untuvatakkiin ja vedän jalkaani tyttären vaaleanpunaiset Reinot. Koira pissalle samalla kun käyn postilaatikolla. Ja ei! Vasta sanomalehti laatikossa. Ennen (hyvinä aikoina) posti tuli jo kymmemeltä. Ei tarvinnut odotella. Nyt tulee ihan mummeliolo: päivän kohokohta on postin saapuminen! Postimies on kyllä sama vanha ja sangen ystävällinen, lapa pystyssä aina kun tiellä kohdalle sattuu. Eli sitten klo 12 jälkeen uusi tälläytyminen takkiin ja laatikolle.
En tajua, miksi ihmeessä hyvä ja kansainvälisesti ymmärretty Posti-nimi piti vaihtaa Itellaksi. Missä muualla posti on jotain muuta kuin post, posta, post office, poste (no joo espanjaksi joku correo)? Aina tietää, mihin voi lähetettävät turistikorttinsa jättää. Vaan tietääkö Suomessa turistit? Lukeeko Suomen turistioppaassa jo, että posti = Itella? Tahtoo Postin takaisin ja yhtä ripeänä kuin ennen! Näin sähköpostin ja tiimipostin aikana ihminen muuttuu malttamattomaksi. Itellan logo voisi olla etana. Tai kilpikonna. Muutetaan nimi samalla Etanapostiksi. Vai olisiko Konnakuljetus?
Vanhat sukulaistädit lähettävät vielä kirjekuorissa onnitteluseteleitä. Niinhän ei todellakaan saisi tehdä. Tässä taannoin yhdeltä tuttavalta jäi 100 (sata!!!!) euroa saamatta. Eikä minun oikeasti pitäisi myöhäisestä postin tulostakaan valittaa. Ystävättäreni saa tilaamansa naistenlehden vasta viikon myöhässä. Itella luottaa kierrätykseen: jaetaan lehdet vääriin osoitteisiin niin lehdestä on iloa useammalle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti