sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Tosi liikuttavaa Loiria

Wanaja festivaali 2014 ja kesälauantainen puistokonsertti Vesa-Matti Loiri all stars. Ei haitannut pieni sade. Silmistä herahdelleet kyyneleet sekoittuivat sadepisaroiden joukkoon kasvoillani. Tanssin, lauloin mukana, taputin, huusin ja liikutuin.

Nocturno on aina liikuttanut minua, olen tuntenut sen itselleni hyvin läheiseksi kappaleeksi (ja runoksi). Mutta että Loirin tulkitsemat Vanhoja poikia viiksekkäitä ja Albatrossi saivat minut itkemään! Eino Leinoa, Junnu Vainiota, Pauli Hanhiniemeä, Tehosekoitinta... Ihon kananlihalle nostattava Hetken tie on kevyt... https://www.youtube.com/watch?v=ob_U_JUW4kE

Loirin nöyryys ja suuruus olivat lavalla läsnä. Hän jutteli yleisölle mukavia, kiitteli avustajiaan, bändin miehiä, ja encoren jälkeen halaus pianisti Lenni-Kalle Taipaleen kanssa oli sydämellinen. Heidän yhteistyönsä oli huikeaa. Loirin tulkinnat vaativat artistinlukutaitoa pianistilta.

Ei se konsertti pelkkää poruutusta ollut. Mukana oli hilpeitä hetkiä ja Loirin hulvatonta heittäytymistä. Kohtalokas samba sai nauramaan silmät vesissä.

Olin noin 3 vuotta sitten kuuntelemassa Loirin joulukonserttia Vanaja-salissa ja olin varma, että uutta tilaisuutta ei enää tule. Laulaja oli huonossa kunnossa: ylipainoinen, huohottava ja jalassa vain villasukat, koska pikkukengät eivät mahtuneet jalkoihin. Lauantaina oli aivan mahtavaa huomata, että ryhtiliikkeen tehnyt artisti taas lauloi, ja millä volyymillä! Kiistatta Loiri yhtyeineen oli koko Wanajan paras esiintyjä. Huikea, huikea mies! <3

lauantai 12. heinäkuuta 2014

tosi ihmeellistä toimintaa

MIkä hitto mättää Suomessa, lamaako täällä pelätään edelleen aina vaan? Se kyllä tiedetään, että työvoima Suomessa on kallista, mutta niin luulisi olevan tyhjän tilan ylläpito ilman toimintaa. Suomen kesä on tunnetusti lyhyt. Luulisi silloin kaikkien matkailuun liittyvien firmojen toimivan ja takovan! Aivan niin kuin talvikautena Lapissa. Nyt vaan on niin, että paikkoja on laitettu kiinni, tarjoilijaa ei huvita tai tavarat ovat loppu tms. 

Koottua reilulta kuukaudelta oman ja siipan taholta: 
* Kesäkuinen perjantai, olimme kollegan kanssa tekemässä elokuussa alkavan koulutuksen haastatteluja ja majoituimme Lahteen hotelliin. Olimme menossa Lahdessa syömään klo 21 ja risat. Hotellin läheltä (aivan keskustassa) kaksi ihan merkittävää ruokaravintolaa sulkivat ovensa klo 21.30, eivät siis ottaneet enää uusia asiakkaita sisään!!! 

* Mies varaa hyvää ruokapaikkaa Hämeenlinnasta, Katisten maineikas kartano: olemme suljettuina heinäkuun!!! What!? Paras lomailukausi ja porukkaa liikkeellä. Ravintolan chef on maankuulu ja paikka kuin luotu kesäiseen matkailuun. Siippa veikin sitten puolalaisen sisämaan vieraan Walhallaan Suomenlinnaan. Upea miljöö ja merimatka. Ravintolassa viinit loppu (punaviiniä tilattiin, valkoviiniä tuotiin kysymättä tilalle), salaatti loppu (tilalle tuotiin risottoa, noh, sehän onkin ihan melkein...), pääruokalautaselle tuotiin ihan jotain muuta, mitä tilattiin, savulohi RAAKAA. Suorastaan noloa!

* Tänään olimme pääsylippuostoksilla: Varusmiessoittokunta feat. Timo Kotipelto "Brothers in arms -konsertti. Esitteessä luki: lippuja myy lippu.fi. Siis CM Hämeenlinna Tiiriö. Sinne. Eivät myyneetkään, vaan juuri tätä tapahtumaa Hämeenlinnassa myy Verkatehdas ja Lippupalvelu. Verkikselle siis: suljettu heinäkuun lopulle!!! R-kioskin Lippupalvelun toimipisteeseen: eivät myy kuin varattuja lippuja. NO NE SAA SITTEN ITSEKIN TULOSTETTUA!!! 

* Suomessa puistoissa järjestettäviin konsertteihin (suurimpaan osaan) ei enää voi mennä picnicille omien viinipullojen ja eväiden kanssa. Jos haluat nauttia lasin tai pari, ostat ylihintaisena pullon tilaisuuden järjestäjältä ja menet juomaan sen muiden samanlaisten kanssa aidatulle alueelle. Ei ihan vastaa ajatusta mukavasta sunnuntaista ystävien kesken itse valitulla nurmipläntillä. Holhoukselta se tuntuu, ja olen satavarma, että moinen rajoittaminen lisää järjestyshäiriöitä: piilopulloja kuljetetaan alueelle saappaiden varsissa ja rintsikoissa, ihmiset jotka haluavat juoda sen viininsä tai oluensa, ottavat kunnon pohjat ja sehän tiedetään, millaista siitä sitten seuraa. PS. En kuulu heihin, jotka ottavat alkoholia päihtymistarkoituksella vaan nauttiakseen siitä hyvässä seurassa kohtuudella.

Oikeasti tuntuu aika uskomattomalta. Olemme tämän kesän aikana vierailleet jo Tallinnassa, Riikassa ja Tukholmassa. Ei oo:ta ei ole tullut vastaan! Mm.Tallinna peittoaa Helsingin matkailussa mennen tullen, sori vaan. 

Ystävämme oli Harley Davidson -tapahtumassa Tallinnassa Piritan laulu-aukiolla. Tilaa oli hyvin, palvelut toimivat eikä jonoja syntynyt, hinnat olivat kohtuuedulliset, ei alkoholirajoituksia alueelle eikä "picnic-väen karsinoita", ei myöskään järjestyshäiriöitä. Kävellessämme itse Tallinnan pieniä kujia sisäänheittäjät olivat hyväntuulisia ja oli mukavaa jäädä turisemaan heidän kanssaan muutama sana ja piipahtaa hämyiseen baariin tai aurinkoiselle terassille. Paikat olivat auki niin kauan kuin asiakkaita riitti. Asennetta! Palvelua! Suomen mainetta! Rahaa! 

Tää ei nyt ihan ymmärrä ja on kiukunnut koko päivän!!! Jossain on vika, kuka kertois noille?

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Tosi lähimmäisenrakkautta

Juu, äänestivät sitten muutama pelokas tasa-arvoisen avioliittolain nurin! Pokkaa on, kun takana oli suurella allekirjoitusmäärällä varustettu adressi asian puolesta. Eli ymmärtänette jo heti alkumetreillä, että puolsin tasa-arvoa tässäkin asiassa. Kyllä, minulla on vähemmistöihin kuuluvia ystäviä. Ovat sinkkuja ja osa pitkissä parisuhteissa olevia.

Minua on vuositolkulla kismittänyt se, että aina kun keskustellaan seksuaalivähemmistöistä, puheet siirtyvät sillä siunaamalla hetkellä sänkykamaripuuhiin: "Miten ne sen tekevät, hyi kamalaa!" Miehiä tuntuu iljettävän miehet toisiaan suutelemassa, mutta kaksi kuumaa blondia ovat aivan eri juttu, niitä katselisi vaikka kuinka kauan. Ei iljetä, suorastaan kiihottaa! Kun puhutaan "tavallisista heteroista", kuinka moni kysyy ensimmäisenä, miten he aktinsa suorittavat?

Seksuaalisuus on paljon muutakin kuin akti. Se on mm. sitä, miten itsensä naisena tai miehenä kantaa, kuinka sinut on kroppansa kanssa, miten ilmentää itseään, millainen suhde itsellä on sekä samaan että toiseen sukupuoleen. Ja jos ajattelee parisuhdetta, ihmissuhdetta, välittäminen ja lähimmäisenrakkaus lienee se tärkein. Sielujen sympatia, kehojen kemia, halu olla juuri tämän ihmisen kanssa.

Eilisiltana uutisissa haastateltiin kristillisdemokraatteja tasa-arvoisen avioliittolain suhteen sekä puolueen puheenjohtajan vaihdoksesta. Puolueen kanta on se, ettei "homoliittoja" hyväksytä. Osan mielestä puheenjohtaja tulisi vaihtaa ja puolueen henkeä tuulettaa. Tämän kannan takana olevat ihmiset totesivat, että nykyinen puheenjohtaja omaa vanhakantaisia ja liian jyrkkiä ajatuksia. Ne, jotka kuuluvat tuohon vanhakantaisempaan puolueen haaraan, puoltavat nykyisen puheenjohtajan jatkamista. Eräskin mieshenkilö totesi haastattelussa, että puolueen aatteen pohjallahan on kuitenkin lähimmäisenrakkaus. <3 LÄHIMMÄISEN  RAKKAUS! <3

Onko lähimmäisen rakkautta se, että kieltää sen rakkauden kokemisen ja toteuttamisen tietyltä ihmisryhmältä? Mielestäni tässä kohtaa uutisissa puhuja puhui itsensä pussiin!

Karmiva esimerkki kirkon suhtautumisesta seksuaalivähemmistöihin (siinä sivussa kaikkiin muihinkin ihmisiin, kuten yksinhuoltajat, naisopettajat, viinan kanssa läträäjät jne jne) tuli myös viime kesänä Imatran seurakunnan sijaiskappalaisen pitäessä raflaavan "Imatra -haureuden kattila - saarnansa". Onko kirkko oikeasti heikompien asialla? Toteutuuko suvaitsevaisuus, yksilöllisyys ja tasa-arvoinen lähimmäisenrakkaus?

Yksi asia, jolla tasa-arvoinen avioliittolaki halutaan tyrmätä, on lasten "vääristyneestä parisuhteesta" saama malli. Pahat kielet laulavat, että sateenkaariperheiden lapsia tultaisi kiusaamaan koulussa. Sama laulu oli 80-luvulla avioerolasten kohdalla. Ja kuinka paljon avioerolapsia on? Kiusataanko heitä?

Tuleeko "homoperheen" lapsista automaattisesti homoja, on asia, jota myös pohditaan. Elsa Saisio on antanut kasvot kahden äidin perheessä eläneelle lapselle. Ja hetero on!!! Kansanedustaja Jani Toivola on viettänyt isyyslomaa, kahden isän perheessä. Nämä esimerkit ovat julkisuudesta. Kuinka paljon onnistuneita parisuhteita ja lasten tarinoita muhiikaan tavisten keskuudessa?

Osa nuorista ihmisistä, jotka etsivät seksuaalisuuttaan, on kokenut seksuaalista väkivaltaa lapsena tai nuorena ja usein vastakkaisen sukupuolen taholta. Ei siis ihme, että kanssakäyminen heidän kanssaan takkuaa, pelottaa, ahdistaa tai on totaalisen mahdotonta. Moni ei selviä haavoistaan edes terapian avulla, toivottavasti ymmärtävän kumppanin kanssa.

Tapaamieni ihmisten, tuttujeni ja oman pohdinnan pohjalta ajattelen tätä nykyä niin, että seksuaalisuuteen kypsytään eri tavoin, eri vaiheiden ja kokemusten vaikutuksesta. Joillekin asia puskee läpi kenties genetiikan välityksellä, osalle mallin, kokeilunhalun ja osalle välttämistarpeen kautta. Kuitenkin veikkaan, että suurimmalla osalla parisuhteen muodostamisen taustalla on se kaikista voimista suurin: rakkaus! Kuka pystyy nostamaan sormensa sitä vastaan?