torstai 24. joulukuuta 2015

Tosi joulukalenteri 24

HAUSKAA JOULUA!!!

Jouluaaton luukkuun piilotin kengät, joita ei voi laittaa jalkaan. Nämä sinisen violetit saappaat maalasin mutamia vuosia sitten. Halusin leikkiä pohjustuksella ja sekoittelin gessoon hiekkaa. Sen jälkeen maalasin taustan tulisen oranssiksi ja siihen vastaväriset kengät. Vaikkei sinilila olekaan lempivärini, näitä voisin kyllä pitää.

Kiitos joulukalenterin seuraajat. On ollut taas ilo tehdä näitä luukkuja!

Nyt liu'utaan kohti uutta vuotta 2016 ja uusia kujeita!

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Tosi joulukalenteri 23

Puukengät.

Näistä tulee mieleen 80-90-lukujen amerikkalaiset poliisisarjat, joissa baaritytöillä oli yllään tiukat topit, farkkuminihameet, esiliinat ja korkeat pistokkaat jaloissaan... En kyllä ymmärrä, miten ne on voineet muka "nine to five" työskennellä tuommoisissa...

Kantolan Kammarin kirppislöytöjä parin vuoden takaa. Näillä pitää edetä maltilla jos meinaa säästyä nilkkavaurioilta.

tiistai 22. joulukuuta 2015

Tosi joulukalenteri 22

Jatketaan tummilla linjoilla.

"Idän ihmeet" mainitsinkin tuolla jo aiemmin ruskeiden nilkkureiden kohdalla. Nämä ovat ne kolmannet siitä nettikaupasta hankitut kengät: lakeriballeriinat 9 e.

Eivät vielä käytössä olleet, kun saapuivat hiljattain... Miehellehän tietysti sanotaan, että "Voiiiii nää on vaaaaanhat!"

maanantai 21. joulukuuta 2015

Tosi joulukalenteri 21

Mustanpuhuvia ovat nämä viime päivien kalenterikengät! Nyt puupohjaiset saapikkaat, reilulla 10 cm:n korolla ja 3 cm platformilla.

Olin katsellut näitä Biancon ihanuuksia vesi kielellä yhtenä syksynä. Jostain syystä puukengät ovat aina viehättäneet minua. Maksoivat mokomat yli 80 e. En vaan raaskinut ostaa, kun eivät vielä ole niitä kaikkein käytännöllisimpiä poposia. Seuraavana keväänä taas olimme Ideaparkissa haahuilemassa ja kas, Biancon myymälässä oli huikeat tarjoukset... Näistä lähti -70%. Jäljellä vain nämä yhdet saapikkaat, kokoa 38. Minua ne siellä vaan odottelivat!

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Tosi joulukalenteri 20

Vanhat vanhat klassikkoavokkaat ajalta kun lapset olivat pieniä. Siis pitkälti toistakymmentä vuotta sitten hankitut, jostain... Itse asiassa löysin nämä hiljattain uudelleen kaapin perukoilta. Saattavat kuvassa olla edelleen hieman pölyn peitossa. Eivät ole rassut päässeet ulkoilemaan vuosiin. 
Mukava lesti, 5,5 cm:n korot. Näillä vaikka juoksee!


lauantai 19. joulukuuta 2015

Tosi joulukalenteri 19

Kaipaan mäkeen!!! On taas kulunut aivan liian pitkä aika edellisestä laskettelukerrasta. Taisi olla maaliskuuta ja Himos.

Laskettelumonot eivät ole ne mukavimmat kengät jalkaan. Itse joudun temppuilemaan näiden kanssa. Varsinkin vuoden 2007 lasketteluonnettomuuden ja polvioperaation jälkeen on ollut vaikeaa saada monoja asettumaan. Laitan ne kämpillä jalkaan lukot löysällä. Mäkeen lähtiessäni kiristän lukot. Lasken 1-2 laskua, jalkaholveja pakottaa. Avaan lukot ja liikuttelen jalkoja monoissa. Lukot uudelleen tiukalle ja sitten voikin laskea muutaman tunnin. Kunnes polvi väsyy....

Nämä ovat vanhat kunnon sotaratsuni jäisiltä rinteiltä. Käyneet Suomen rinteiden lisäksi Itävallassa, Italiassa ja Sveitsissä. Headit <3

perjantai 18. joulukuuta 2015

Tosi joulukalenteri 18

Saapikkaat Björn Borg Zalandosta, IIIIIIK! Kävelin vanhat harmaat saapikkaat puhki ja kaipasin uusia tilalle. Nettikaupan poistoista nämä löytyivät alle kahdella kympillä.

Näissä vaan on sellainen ongelma, että ne pitää keplotella jalkaan... Kauhean kapea on nilkan alue, eikä vetoketjuja. Mutta sitten kun nämä ovat jalassa niin kyllä pysyvät ja mukavatkin ovat.

torstai 17. joulukuuta 2015

Tosi joulukalenteri 17

Olispa kesä ja lämmintä ja aurinko! Harvinaisen rankka syksyjakso panee kaipaamaan kesää!

Nopeat laittaa jalkaan ja potkaista pois. Näissä sandaaleissa varpaat tuulettuvat. Vanhat ovat, mutta edelleen kunnossa ja odottavat seuraavia käyttösäitä. Anttilasta poistokorista joskus muinaisaikoina ostetut (kun Hämeenlinnan Anttila vielä sijaitsi Hämeensaaressa). 

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Tosi joulukalenteri 16


Väriä talveen! Tosin näillä ei lipsutella jäisillä kaduilla. Näillä ei ihan hirveän lujaa lipsutella muutenkaan... Ovat enempi sellaiset patsastelukengät. Tosin monessa ovat mukana olleet, mm. Raskasta joulua-konsertissa.

Surffailin jokunen vuosi sitten nettikaupan sivuilla. Taisi olla kevättä rinnassa. Saattoi olla myös joku pituuskriisikin meneillään, kun korkkareita etisiskelin. Näissä on korkeutta huikeat 11 cm ja platformiakin 3 cm. Vaikka voisi luulla, eivät pahat ollenkaan. Hintakaan ei muistaakseni ollut huima, parin kympin kieppeillä.

Nämä jalassa minustakin tulee himpan yli suomalaisten naisten keskipituuden...

tiistai 15. joulukuuta 2015

Tosi joulukalenteri 15

Klassista mustaa avokasta tänään. Nämä kengät ovat ostetut muistaakseni 19 eurolla Anttilasta... Itse asiassa nämä ovat toiset samanlaiset kengät, jotka ostin. Syy siihen on Kurko!

Koirapojan ollessa alle vuoden ikäinen se kalusi oikean jalan tanssikengän kärjen uuteen kuosiin... Ikävissään vissiin makusteli mamman hikivarpaita. Kengät ovat niin hyvät jalkaan, että niillä jaksaa seisoskella pidempäänkin. Siksi oli mentävä hakemaan uudet. Nyt minulla on näitä kenkiä 3. Jos vaikka vasurillekin sattuu jotain!

maanantai 14. joulukuuta 2015

Tosi joulukalenteri 14


Katkeria kyyneleitä vuodattaen jouduin luopumaan oransseista kiilapohjaisista nilkkureistani keväällä... (Nämä taisivat olla viime vuoden 2013 kalenteriluukussa 17).


Samana päivänä lähdimme tyttäreni ja hänen kaverinsa kanssa Ideaparkkiin pyörimään. Ja kas... Oranssit kiilapohjaiset nilkkurit, 12 e outlet-myymälässä. Vielä entisiä jämäkkäämpää tekoakin. Ilon päivä!

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Tosi joulukalenteri 13

Kirppislinjalla mennään. Fidasta taas ovat nämä kaunottaret, kympillä ostetut.

Keltaisissa kengissä on sitä jotain, vaikka Bowie muinoin punaisista kengistä lauloikin... Se oli silloin, suloisella 80-luvulla kun punaiset kävelykengät olivat ihan must!

Satiininauhat. Vanhan ajan Al Capone-henkeä. Hengähdys 50-luvulta. MWAH! (ja tähän pusuhymiö)

lauantai 12. joulukuuta 2015

Tosi joulukalenteri 12

Viime vuonna iloitsin, kun olin löytänyt Zalandosta kolmiväriset nilkkurit jo pahasti kulahtaneitten Skotlannin tuliaisnilkkurien rinnalle. Nyt riemuitsen, kun löysin Sveitsistä viime kesän autoreissulta Mustangin nahkanilkkurit. (Skotit ovat edelleen käytössä, vaikkakin jo melko lintallaan...)


Vietimme ystäviemme luona juhannuksen tienoon Sveitsissä, Unterägerissä. Jalkauduimme Minnan kanssa Zugiin kirppisreissulle, kuinkas muutenkaan! 8 Fr maksoivat nämä ihanat, pehmeät kengät. Ja hetihän niitä piti kokeilla. 

Lähdimme katsomaan naapurikylän juhlaparaatia osaksi bussilla, osin kävellen... Kilometrejä tuli aika monta, rakkoja vaan 2 kantapäihin...

Reissussa nähtyä...







perjantai 11. joulukuuta 2015

Tosi joulukalenteri 11

Olimme lähdössä risteilylle ystävättäreni kanssa. Haimme vauhtia Lohjalta ja hairahduimme kaupoille ennen matkaan lähtöä. Itse asiassa kummityttöni taisi etsiä itselleen kenkiä, mutta minä ne sitten löysin... itselleni! Ihanan metsänvihreät kiilakantaiset avokkaat alle kympillä. (Näihin piti sitten tietysti löytää sopiva neule...)

Kiilapohjat löysin muutama vuosi sitten Sveitsin matkalla. Sitä ennen olin käyttänyt sellaisia ala-asteella kevätjuhlassa ehkä vuonna -77. Ovat tukevat, jopa välttämättömät, varsinkin jos haluaa kulkea koroissa Hämeenlinnan mukulakivikaduilla ilman nilkkavammoja!

torstai 10. joulukuuta 2015

Tosi joulukalenteri 10


Nilkkurit... Heikkouteni nro 689...

Tweed-kangasta. Korot 10 cm, pyöreät ja tanakat, aivan kuin pöydänjalat. Kerrassaan omituisen hurmaavat.

Kirpputorilta, Fidasta, 8 e. Eivät vielä julkisesti käytössä olleet, odottavat sopivaa hetkeä ulkoilla.

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Tosi joulukalenteri 9

Käydään taas välillä töissä...

Viime kesänä ystäväni Päivi vinkkasi Facebookissa, että nyt olisi kenkiä lähdössä uusiin koteihin. Kuvassa oli kasa kenkiä ja niistä yhdet keltavihreät osuivat silmään. Olivat vielä jopa vailla uutta emäntää. Ilmoitin haluavani ne ja siitä syntyi hauska ketju...


Kengät eivät olleet Päivin vaan hänen ystävänsä Marikan. Marika taas asuu toisella paikkakunnalla, mutta käy töissä Hämeenlinnassa. Daa... Marikan puhelinnumero Päiviltä minulle, tekstiviesti Marikalle, hintaneuvottelut ja kenkien siirtosuunnitelma. Parin viikon päästä Artin kaunottaret tulivat luokseni ja sain niistä oivalliset työkengät: kunnon pitävät kumipohjat, nilkkaremmi ja ihana väri. Iloa työpäivään! Ja kyllä näillä aggretilanteessa vaikka juoksee karkuun!

tiistai 8. joulukuuta 2015

Tosi joulukalenteri 8

Inkkarihapsuja! 

Kerran Ideaparkissa Kenkä Mekassa oli tarjous: kahdet kengät yksien hinnalla... Löysin kivat hiekanväriset nilkkurit ja sitten piti pähkiä, että mitkä ottaisi toisiksi. Nämä mokkasiinit kutsuivat ja kotiinhan ne päätyivät. 

Nämä ovat enempi kuivalle kelille tai sisäkäyttöön tarkoitetut. Pohjassa nimittäin ei ole kuin pienet "anturat"... Joku saattaisi todeta, että naamiaiskäyttöön ne ovat tarkoitetut, mutta kyllä minä olen näillä kylillä pyörinyt! Näillä pääsee hiljaa liikkumaan, ihan niinkuin inkkarit!

maanantai 7. joulukuuta 2015

Tosi joulukalenteri 7

Uusi työviikko. Tästä se taas lähtee. 

Kuva ja kuvan kengät ovat viime kesältä. Ehkä joltain leppoisalta heinäkuun päivältä, kun oli aikaa hetken elpyä jalat pöydällä ja lukea jotain ammattiin liityvää raporttia... Tai kikatella puhelimessa...

Taas kirppislöytö, en muista mistä, mutteivät montaa euroa ole maksaneet nämäkään oranssit kopsuttimet. Nämä ovat mukavat jalkaan, mutta uskomattoman painavat pieniksi kengiksi. On nimittäin reilut, hurjan painavat kannat. Näillä ei kuljeta salaa mihinkään!


sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Tosi joulukalenteri 6

Itsenäisyyspäivää! Onnea Suomi ja me suomalaiset!

Tänä vuonna en laitakaan juhlakenkiä tähän luukkuun vaan palaan jonnekin agraarikulttuurin ajoille, kun villakin vielä kehrättiin ja huovutettiin itse. TÖPPÖSET!

Kirpparilöytö myöskin, Fidasta! Ihkauudet, kävelemättömät, kokoa 42 ja hintaa 5 e!

Nämä oli alun perin tarkoitus antaa isälleni isänpäivälahjaksi. Hänellä on pienehkö jalka mieheksi, 41.  Vaan kuinkas sitten kävikään... Mies (jalan koko 44-45) oli bongannut töppöset työhuoneen pöydällä, pyöritellyt niitä ja tuikannut jalkaansa. Todennut vallan mainioiksi ja ottanut käyttöönsä. Siinä ne nököttivät pihakävelyn jäljiltä eteisen lattialla eräänä päivänä, kun tulin töistä kotiin. Ei niitä enää lahjaksi voinut lähettää! Hyvään käyttöön tulivat kuitenkin täälläkin. Miehen ikivanhat Reinot olivatkin jo ihan rispaantuneet ja loppujen lopuksi kadoksissa.

PS. Ihmettelet varmaan, miten töppöset kokoa 42 menevät jalkaan 44-45... niin  minäkin...

lauantai 5. joulukuuta 2015

Tosi joulukalenteri 5

Muutama vuosi sitten löysin "idän ihmeet"... Nettikaupan, missä kaikki on tosi halpaa, laatu vaihtelevaa ja koot vähän mitä sattuu. Eikö kulostakin luotettavalta?! Olen tilannut sieltä muutamat kengät (mm. kalenteriluukku 2) ja jonkun mekon. Osa on mennyt suoraan hoikemmalle perheenjäsenelle... Vaatteita valitessa kokoa pitää hilata reippaasti ylöspäin, kengissä pitää ottaa yhtä numeroa suuremmat kuin normaalisti ostaisi.

Nämä tekonahkanilkkurit taisivat maksaa alle 15 e. Niissä on mukava kulahtaneen näköinen pinta. Aluksi tuoksuivat kovasti teolliselle, sellaiselle öljykäsittelylle... Ovat jalkaan tosi mukavat, hieman pidemmän päälle "lämpimät", mutta sopivat autoiluun ja siirtymätaipaleille koti - kauppa, koti - työpaikka.

perjantai 4. joulukuuta 2015

Tosi joulukalenteri 4

Valoa pimeään, keltaista kehiin!

Nämä nahkatennarit olivat loppukesän kirpparilöytö, hintaa 8 e. Kantapaikastani Kantolan Kammarista. Myös nauhat ovat nahkaa.

Sitä yhtä marraskuun loppupuolen lumiviikkoa lukuunottamatta näillä on voinut tepsutella edelleen. Kärkiä on tosin joutunut harjailemaan kuran kuivuttua...


torstai 3. joulukuuta 2015

Tosi joulukalenteri 3

Cochemissa "hiihtohississä" 
Matkamuisteloita tänä päivänä: Skechersit, jotka ostin (kalliilla) Goodmannin Anttilasta juuri ennen Eurooppa touriamme kesäkuussa. Taisivat maksaa rapiat 80 e. Mutta siinä kävi niin, että kun ne jalkaani sujautin, en olisi halunnut pois ottaa. Aivan taivaallisen pehmeät ja ihanat. Ja en kyllä sitten juuri muita kenkiä koko reissussa käyttänytkään. Näillä mentiin patikoinnit ja kaupunkikävelyt, hameen kanssa ja farkkujen kera. Ei kaikkein kauneimmat, mutta ihan loistopopot.

Näihin liittyy sitten myöhemmältä kesältä sellainen tarina, että toinen Skechers meinasi kirjaimellisesti hukkua, ei veteen vaan liejuun. Olimme pikku retkellä Janakkalassa. Ensin kiipesimme Hakoisten linnavuorelle ja sitten laskeuduimme pyhälle Laurin lähteelle.
Koirapoika oli mukana. Lähteen reunalla keikuin sellaisella tukikivetyksellä, kun päätin lähteä tutkimaan, mihin lähteeltä lähtevä polku johtaa. Loikkasin koira edellä vihreälle mättäälle, joka ei ollutkaan ihan tukevaa maata... Upposin polviani myöten liejuun nurmen antaessa periksi jalkojeni alla. Pikku paniikki ja jalkoja vauhdilla ylös. Ei nimittäin ollut mikään miellyttävä tunne se! Ja sitten huomasin, että toinen kenkä puuttui! Siinä sitten kyynärpäitä myöten tunnustelemaan, josko sen vielä voisi pelastaa ja ihmeen kaupalla se sieltä liejun seasta löytyi.

Lahkeet, kengät ja käsivarret liejussa takaisin lähteelle, vettä loiskuttaen hieman puhtaammaksi, jotta voin istahtaa autoon ja kotiiiiiin!!! Skechersit koneeseen. Nyt ne odottavat ensi kevättä ja lisäkilometreja ja seikkailuja.

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Tosi reissussa: Sveitsi

Laitetaanpa tänne kenkäjoulukalenterin väliin yksi matkakertomuksen pätkä.


Olimme siis ajaneet Itävallasta Italian kautta Sveitsiin. Seuraava määränpäämme oli St Moritz. Hiljainen oli kylätie "köyhät kyykkyyn"-alueella kesäkuussa. Eteemme aukenivat kaunis järvilaakso, melkoiset korkeuserot ja kalliit kaupat. Hotellilla oli 4 *, kylpyamme ja huikea aamiainen järvinäköalalla. Vesi oli aivan turkoosinvihreää.

Iltakävelyllä katselimme kylän läpi ja käväisimme syömässä ainoassa meille sopivan hintatason auki olevassa ravintolassa. Vastaanotto oli mahtava. Tarjoilija ällistyi kuultuaan, että olimme autoilleet Suomesta saakka, kyseli aina vaan lisää ja lisää, tarjosi aperitiivit talon piikkiin ja lähtiessämme antoi vielä lahjan: paikallisen taiteilija Otto Koblerin taidekirjan. Mies huikkasi, että matkaamme Venäjälle asti. Tarjoilija vaati, että sieltä kyllä lähetätte sitten kortin ja antoi oman käyntikorttinsa.

(Lähetin kortin kotisuomesta palattuamme!)




Seuraavana aamuna jatkoimme matkaa kohti Keski-Sveitsiä, Unterägeriä. Ylitimme jälleen yhden vuoriston ja maisemat olivat henkeäsalpaavat. Keskeltä "ei mitään" löysimme Harrikka-kahvilan. Vastapäisellä rinteellä laidunsi lehmälauma, jota saatteli valtaisa kellojen kumu. Pidimme siellä pienen breikin ja sitten matka jatkui taas pitkin kapeita, osin kaiteettomia teitä. Minä kaula pitkällä kamerani kanssa, mies kädet tiukasti ratissa ja katse tien pinnassa. Eikä antanut minun ajaa, kun olisi pelottanut vielä enemmän...
Saavuimme keskelle juhlahumua. Lähikylän tiet olivat tukossa juhlaparaateja varten. Siellä vietettiin suurta taistelun muistopäivää. Ajelimme perille pyöräteitä pitkin.

Oli ihanaa nähdä vanhat ystävät ja heidän kautta tutuiksi tulleita ystäviä. Ohjelmassa oli kirpparikäyntejä, juhlaparaatin seurantaa ja tietysti juhannusjuhlat.

Paraati oli hauska. Eri kylien väkeä oli pukeutunut alueelle tyypillisiin kansallisasuihin, nykyisiin ja vuosisatojen takaisiin. Vaunuista, traktoreista ja kärryistä jaeltiin ruokaa: pikkuleipiä, kirsikoita, snapseja, appelsiineja... Alkupalat tuli nautittua kävelyn lomassa.







Ja sitten juhannus! Saimme osallistua läheisellä vuorella sijaitsevan maatilan juhannusjuhlaan.

Tila oli jo itsessään mahtava kokemus. Pihassa oli mitä erilaisimpia majoitusrakennuksia: jurttia, tiipiitä, rakennusparakeista tehtyjä huoneistoja.




 Tilan yhdellä laidalla oli peura-aitaus ja lampi, navetasta kuului kukon kiekuminen ja kanojen kaakatus. Yhden jurtan kupeessa sijaitsi kanitarha ja siellä vaelteli myös sangen kesy ja hellyydenkipeä kissa. Kun kiipesi kukkulalle, näki alhaalla laaksossa olevan järven ja vastapäiset vuoret.




Juhannusjuhlan olivat alun perin laittaneet alulle suomalais-ruotsalais-sveitsiläinen ystäväporukka (anteeksi jos joku unohtui...). Nyt paikalla oli sveitsiläisiä, suomalaisia, saksalaisia, marokolainen, ruotsalainen... Kielikylpyhän siitä kehkeytyi. Jopa niin massiivinen, että minun aivoni väsähtivät puolilta öin, enkä enää kyennyt keskustelemaan millään kielellä kenenkään kanssa...


Miehet pystyttivät juhannussalon, kasasivat kokon ja tekivät loimulohta. Kuulostaa hyvin kotoisalta. Kuljeskelin kameran kanssa pitkin tilaa ja huokailin maisemia ja käkkäräisiä puita. Sää oli keskiverto suomalainen juhannussää: sateli kevyesti pitkin iltaa ja lämmintä oli rapiat 12 astetta, eli piti olla ihan hyvin vaatetettu. Vastapäiselle vuorelle satoi illan aikana lumi...



Sveitsistä matka jatkui kohti Ranskaa, Luxemburghia ja Saksaa...