sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Tosi vuoden 2013 yhteenveto

Vanha vuosi korahtelee viimeisiä hengenvetojaan. Kuten jo kolmena edellisenä vuotena, teen yhteenvedon vuodesta, pohdin sitä "ääneen".


1. Mitä uutta tein vuonna 2013? 
Aloitin opiskelun. 1) Ammatillinen opettaja Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Se lienee tärkein uuden aloitus. Otin opintovapaata 1 v 4 kk sitä varten. 2) Englannin keskustelukurssi Vanajaveden opistolla maanantaiaamuisin palvelee tulevia matkoja ja toi mukavaa viikon aloitusta. Tapasin ryhmässä kivoja uusia ihmisiäkin.

Olin tammikuussa Pajulahdessa naisten hyvinvointiviikonlopulla kollegani Eijan kanssa. Osallistuimme kuntotestaukseen ja huh sentään, ei paljon imarrellut se tulos! 

Kävin ensimmäistä kertaa elämässäni neuvottelemassa kustantamossa ammattikirjan julkaisusta! Kirjaa on kirjoitettuna nyt noin 60 sivua kollegan kanssa. 

Viime vuonna aloittamani kosmetologikäynnit saivat jatkoa, mutta otin elämäni ensimmäiset geelikynnet omien päälle. 

 2. Pidinkö uudenvuodenlupaukseni, ja teenkö enemmän ensi vuodelle?
En tehnyt lupauksia vaan hyviä tarkoituksia: 
Pitää yllä positiivinen perusasenne ja luova tila, 
rakastaa lähimmäisiäni ja 
elää niinkuin opetan! 
Kestopyrkimyksiäni!

Listasin myös haluavani pitää kunnostani paremmin huolta, syödä järkevämmin ja vietää aikaa itselle merkityksellisten ja tärkeiden, toista kunnioittavien ihmisten kanssa ja kertoa heille, että he ovat tärkeitä ja että välitän heistä! <3

Vuosi 2013 oli kaikkiaan muutosten vuosi, paljon positiivista, mutta myös raskas vuosi! Nuo kolme ensimmäistä pyrkimystäni toteutuivat mielestäni hyvin. Ystävyyssuhteissani pysyin totuudessa, ilmaisin todellisille ystävilleni, että he ovat rakkaita, työssäni terapeuttina ja kirjoittajaohjaajana pyrin kuulemaan asiakkaitani ja tarjoamaan näkökulmia. Mutta mutta... Järkevä syöminen ja liikunnan lisääminen eivät. En muista vuotta, jolloin olisin liikkunut näin vähän. Se myös tuntuu kehossa. 

3. Synnyttikö kukaan läheiseni?  
Tänä vuonna ei tullut ihan lähipiiriin vauvauutisia.

4. Kuoliko kukaan läheiseni? 
Elimme raskaan vuoden hyvän, rakkaan ystävämme sairauden kanssa. Toivoimme parasta, pelkäsimme pahinta ja se pahin tapahtui lokakuussa. Häneltä loppuivat kärsimykset, läheisillä on totuttelua uudenlaisessa elämäntilanteessa. Vaaditaan voimia ja uskoa tulevaan. 

5. Missä maissa kävin? 
Helmikuussa kävimme tyttären kanssa Sveitsissä hänen kummiensa luona. Toteutin siis toiveeni edellisvuodelta. Kesäkuun alussa oli vuorossa Englanti, Lontoo. Neiti päätti peruskoulunsa ja kävimme ystävättäreni ja hänen saman ikäisen tyttärensä kanssa metropolissa. Majoituimme tutulle alueelle Belgravelle. Kesällä olin miehen työmatkan yhteydessä Virossa, Tallinnassa haahuilemassa kameran kanssa ja sitten matkasimme miehen kanssa Ruotsiin Gotlantiin kaksin. Ihana saari avoautolla tutuksi! Majapaikkana Visby! Syyslomalla reissasimme tyttäreni, toisen ystävättären ja hänen tyttärensä kanssa Turkkiin Sideen. Lämpöä ja aurinkoa, shoppailua ja tyttärien vartiointia...

6. Mitä sellaista haluaisin vuonna 2014, jota puuttui vuodesta 2013? 
Melkoisen täyteläinen oli vuosi kaikkineen... Kunnon ylläpitoa!!!

7. Mitkä vuoden 2013 päivämäärät tulen aina muistamaan ja miksi? 
Matkat!!! Poikani ylioppilasjuhlan 1.6., lokakuun 28.päivän ystävän poismenon vuoksi.

 8. Mikä oli suurin saavutukseni tänä vuonna? 
Pääsy Taokk:iin ammatillisiin opettajaopintoihin. Ensimmäinen lapsi kirjoitti ylioppilaaksi ja sai mieleisensä opiskelupaikan! (ei ehkä minun ansiotani, mutta että opiskelun merkityksen olen vanhempana voinut osoittaa)

9. Mikä oli suurin epäonnistumiseni?
Liikkumisen vähäisyys! 

10. Kärsinkö sairauksista tai vammoista? 
Harvinaisen vähän. En tiedä olenko löytänyt hyvän flunssantorjuntakoktailin, mutta olen suuremmilta räkiksiltä välttynyt. Muutama vanhan ajan nuha! Ärhäkkä tenniskyynärpää vaivasi alkuvuoden, mutta asettui 5 kertaa annetulla akupunktiolla. Nivelvaivoja kärsin: polvi reagoi kosteisiin keleihin, ukkovarpaan nivelet ja vasemman peukalon tyvinivel kipeytyivät syksyllä.

 11. Mikä oli paras asia, jonka ostin? 
Kotiin hankimme uuden Tempur-sängyn ja sen seuraksi senkin (jonka kiroten kokosin). Vaihdoimme tyttären kanssa huoneita päittäin, jotta hänen sosiaalinen elämänsä voi paremmin toteutua kotona ja kaverit mahtuvat kylään. Joitain ihania vaate- ja kenkälöytöjä kirppiksiltä ja aleista. Ei mitään suurempaa.
12. Kenen käytös herätti hilpeyttä? 
Koirapoika Kurkon. Hän on kestohilpeyttäjä, joka iän myötä muuttuu entistä vaativammaksi ja ilmaisullisemmaksi. <3 Lasten (nuorten) kanssa on ollut kiva vuosi. Alkaa ilmeisesti teinikuohu tasaantua!

13. Kenen käytös masensi? 
Ihmisen, johon luulin voivani luottaa, mutta hän osoittautuikin mustavalkoiseksi oman edun puolustajaksi ja olettamisen mestariksi. Harmittaa, kun ihminen ei ota selvää tosiasioista vaan toimii mutu-tuntumalla ja haukkuu väärää puuta. Tämä vastaus pätee edelleen viime vuodelta. Sain kerrottua oman näkemykseni asioista, mutta en saanut siihen minkäänlaista vastausta. Mielestäni se on raukkamaista!

 14. Mihin käytin suurimman osan rahoistani? 
Viime vuonna vastasin: "varmaan ihan normaalielämään meni suurin osa, mutta matkustaminen tulee heti hyvänä kakkosena. Matkustaminen antaa minulle valtavasti, avartaa katsantokantaa ja asenteita entisestään." Tämä pätee edelleen. Loppuvuodesta oma tulotasoni aleni, kun aloitin opintovapaan ja aloin saamaan Koulutusrahaston aikuiskoulutustukea. (Tähän mennessä olen saanut syys- ja lokakuun tuet) Autoin myös erästä ystäväpariskuntaa vaikeassa tilanteessa yhden laskun yhteydessä lainaksi. 

15. Mistä olin oikein, oikein, oikein innoissasi?
Poikani ylioppilasjuhlista, matkoista, työtilaisuuksista, opintojen aloittamisesta ja uusista tuttavuuksista.

16. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan minua vuodesta 2013? 
Finlandia ja Jarkko Aholan Ave Maria

17. Viime vuoteen verrattuna, olenko:  
a) onnellisempi vai onnettomampi?  Molemmat tunneskaalat mahtuvat kuluneeseen vuoteen. Itselleni tapahtui paljon positiivisia asioita ja uuen aloitusta, mutta onnettomaksi minut tekee läheisten kärsimys ja pahoinvointi.
b) laihempi vai lihavampi? Samoilla lihoilla!
c) rikkaampi vai köyhempi? Kokemuksia hirveän paljon rikkaampi. Opintotuella olevana köyhempi.  

18. Mitä toivoisin tehneeni enemmän? 
Liikkuneeni. Osallistuneeni Setlementin ryhmiin.

 19. Mitä toivoisin tehneeni vähemmän? 
Mässäilleeni.

 20. Rakastuinko vuonna 2013? 
Rakastin paljon läheisiäni: nuoriani ja miestäni, Kurko-poikaa, läheisiä ystäviäni. Ei syntynyt uusia "rakkaussuhteita".

21. Mikä oli suosikki tv-ohjelmani? 
Elokuvia tuli katsottua aika paljon, enemmän kuin edellisenä vuonna. Vain elämää ja Emmerdale pysyivät suosikkeinä. Jonkun verran Housea katsoin.
  
22. Vihaanko nyt ketään, jota en vihannut viime vuonna tähän aikaan? 
Kiukkuinen olen edelleen asian tilalle, joka ei ole vuodessa muuttunut. Olisin toivonut anteeksipyyntöä aiheettomasta loukkaamisesta. Vihaan erilaisia rajoittuneita asenteita ja olettamista.

23. Mikä oli paras lukemani kirja? 
Tänä vuonna olen tehnyt lukemisessa henkilökohtaisen ennätykseni. Olen lukenut 25 kirjaa ja ehkä tuon uusimman Marklundin ehdin lukemaan vielä ennen kuin vuosi vaihtuu. Tess Geritsenin kirjoja luin sarjat loppuun siihen saakka, mitä niitä on ilmestynyt. Ne ovat viihdyttäviä ja älykkäitä dekkareita. Kaksi kirjaa nousevat ylitse muiden. Gretchen Rubinin Onnellisuusprojekti oli loistava ja aion palata sen pariin tulevanakin vuonna. Siinä Rubin kertoi vuoden mittaisesta projektistaan tehdä elämästään entistä onnellisempaa. Toinen hieno löytö oli Garth Steinin Tiellä pysymisen taito. Siinä kertojana oli ikääntyvä koira. Älykäs ja vaikuttava tarina välittämisestä, ymmärtämisestä ja ystävyydestä.
 
24. Mikä oli suurin musiikillinen löytöni? 
Olin melko monessa konsertissa vuoden aikana: Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaani, Volbeat, Depeche Mode, Local Voices ja Raskasta Joulua. Jenni Vartiaisen  uusi levy on loistava.
  
25. Mitä halusin ja sain? 
Matkustaa! Opiskelupaikan! VOP:n ryhmät täyteen! Supertuuhean joulukuusen :D

26. Mitä halusin mutten saanut? 
Tassuamme jäi saamatta edelleenkin! Ja anteeksipyyntö, jota odotin.

27. Mikä oli suosikkileffani tänä vuonna?
Kävin vain vähän leffassa. Tv:stä katsoin nuoruusvuosina näkemäni Elämäni koirana ja nautin siitä edelleen. Katsoin dvd:ltä kaksi kertaa uudelleen Hyvä vuosi -elokuvan. Näin tv:stä myös Larssonin trilogian ja pidin ruotsi-versioista. Parasta varmaan oli Hemingway & Gellhorn.
  
28. Mitä tein syntymäpäivänäni ja miten vanha olin?
Tytär tuntui odottavan juhlia, kun tuli 45 täyteen. Emme kuitenkaan järjestäneet mitään ihmeellistä. Kamalasti ihmiset muistivat <3 Söimme porukalla.
  
29. Mikä yksi asia olisi tehnyn vuodestani mittaamattomasti tyydyttävämmän? 
Se, että ystävämme terveys olisi kääntynyt parempaan suuntaan.

 30. Kuinka kuvailisin henkilökohtaista pukeutumiskonseptiani vuonna 2013? 
Eräs ystäväni sanoi hauskasti, että ei voi käsittää, miten ihminen voi pukeutua samanaikaisesti pitsiin, nahkaan, värikkäisiin kaulahuiveihin yms ja näyttää silti ihan todesta otettavalta kansalaiselta. Minusta se oli ihanasti kuvailtu! Pidättäydyn vuosi sitten luonnehtimissani asioissa: 1) Nauti siitä, mitä päälläsi kannat! Pukeutuminen saa olla hauskaa ja kekseliästä. 2) Nainen olkoon nainen (korkkarit, vyötärö ja tissit) . Edelleen hamstrasin pitsejä ja hörsylöitä. Myös se vanha brittiläinen tyyli innosti: nilkkaremmikengät, ruutulippis ja -takit. Ylileveät neuleet, tuubihuivit ja pitkät topit. Keltainen väri edelleen! Fiilispukeutuja. Neuleet ovat tulleet tänä vuonna takaisin. Ostin myös hiekan värisen knallin!

31. Mikä piti minut järjissäni? 
ISama vastaus kuin viime vuonna: hanat ystävät, kirjoittaminen, koiralenkit, positiivinen ajattelu. Vetovoiman laki!

 32. Kenestä julkkiksesta haaveilin eniten? 
Aina on haaveiltava. Tuure Kilpeläisen solutasolle menevä ääni ja karisma livelavalla oli jotain huumaavaa...  

 33. Mikä poliittinen asia herätti eniten mielenkiintoasi? 
Osallistuminen Haaviston vaalikampanjaan! En ole koskaan ollut kannattamassa ketään poliittista henkilöä. Osallistuin mm. lehtihaastatteluun. Oli myös kuntavaalit, toki kävin äänestämässä niissäkin. Vuoden 2013 vaikuttajaraateihin ilmoittautuminen oli viimeisin aktiviteettini politiikan saralla. Eli jotain ihmeellistä on tapahtunut!!! Mutta edelleen sitoutumaton.

34. Ketä ikävöin? 
Läheisiä ystäviä. Onneksi näimme melko usein pitkänmatkalaistenkin kanssa.
  
35. Kuka oli paras tapaamani uusi ihminen? 
Opiskelun alkaessa tapasin monia ihania tyyppejä. Saan vielä viettää heidän kanssaan vuoden opiskellen. Oma Turkoosi -ryhmäni on ihan huippu!

36. Arvokas elämän oppitunti jonka opin vuonna 2013. 
Miten elää myötä ystävän surussa, miten tukea ja mitä on yhteinen suru. 

BONUKSET:
 Oliko 2013 hyvä vuosi minulle? 
Hyvä, mutta rankka oli vuosi.

Mikä oli paras hetki? 
Kun sain tietää pääseväni opiskelemaan opettajaksi!

Mikä oli vuoden huonoin hetki? 
Ystävän  pois meno.  

Missä olin kun vuosi 2013 alkoi? 
Kotona! Rauhallinen vuoden vaihde!
  
Kenen kanssa? 
Oman miehen.

Maltillisesti, nautin viineistä.

Kohtelinko ketään huonosti vuonna 2013? 
Saatoin olla kärsimättömämpi jonoissa. Tuosta ilmiöstä en pidä itsessäni. Pyrin kohtelemaan ihmisiä hyvin ja asianmukaisesti.

Kohteliko kukaan minua huonosti vuonna 2013?
Väärin perustein kohteli. Toivottavasti hän itse ymmärtää sen. Olen asian omalta puoleltani tehnyt selväksi.

Kuinka paljon rahaa käytin vuonna 2013? 
Laskut tuntuivat nielevän tänä vuonna valtavasti rahaa...

Mikä oli vuoden ylpein hetkeni? 
Pojan yo-juhlat, oma opiskeluun pääsy!

Mikä oli vuoden noloin hetkeni? 
En edes muista. Mokaaminen, tuo uusiutuva luonnon vara!
 
Jos voisin mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi? 
En kadu enkä surkuttele mitään tapahtunutta!

Kuinka moneen kaupunkiin matkustin? 
Hirveen moneen!!!

Mitkä ovat suunnitelmani vuodelle 2014? 
Pitää yllä positiivinen perusasenne ja luova tila, 
rakastaa lähimmäisiäni (ja kertoa se heille) ja 
elää niinkuin opetan! (hankkia hyviä opettamiskokemuksia koulutusvuotenani)
Kestopyrkimyksiäni!


Hyvää uutta vuotta 2014! 

torstai 26. joulukuuta 2013

Tosi suvun kesken

Veri on vettä sakeampaa!

Joulupäivänä sain nauttia läheisimpien sukulaisteni seurasta kolmessa polvessa. Vietimme perhepäivällistä vanhempieni ja sisareni perheen kanssa. Mukana oli myös yhden tyttöystävä ja toisen poikaystävä, joten suku on laajenemaan päin.

Etelä-Karjalaisen suvun jäsenenä ääntä piisaa pöydän ympärillä. Oli mukavaa muistella suvun poisnukkuneita jäseniä, nauttia rauhassa joulun herkuista ja ruoan päätteeksi laulaa luikauttaa poikani ja sisaren miehen musisoidessa kitaroillaan. Noina hetkinä kadehdin espanjalaisia ja italialaisia suurperheitä ja perhekeskeisyyttä, mutta seuraavana päivänä jo nautin hiljaisuudesta talossa, kun yökylässä olleet vanhemmat ovat ajaneet omaan kotiinsa (minun lapsuuteni kotiin), mies on päiväunilla ja nuoriso omilla tahoillaan.

Ihminen tarvitsee yhteyttä toisiin, läheisiinsä, mutta myös itseensä. Toista tarvetta hoitaa joukkio rakkaita, toista yksin olo!

Nyt kilkattavat kutimet ja tyttärelle valmistuu parimetrinen kaulaliina. Avaan vielä viimeisen suklaarasian ja nautin hetkestä. Nauti sinäkin!

tiistai 24. joulukuuta 2013

Tosi joulukalenteri 24

Hyvää Joulua Kaikille ! Joulun värejä ovat kulta, harmaa, vihreä, valkea ja nykyisin sininenkin. Mutta ennen kaikkea punainen!

Nämä punaiset nilkkurit olkoot tämän kalenterin viimeinen pari!

Olin menossa muutamia vuosia sitten Helsinkiin Suomen Kirjallisuusterapiayhdistyksen kokoukseen. Lähdin hyvissä ajoin aamupäivällä, että ehdin kierrellä keskustan kauppoja. Olin varustautunut ihan toisilla (mukamas hyvillä kävellä) kengillä matkaan ja kävellyt päkiäni uuvuksiin. Oli aivan pakko ostaa Forumista nämä! Taitavat olla kalenterisarjan hintavimmat popot. En muista edes hintaa, mutta ei mennyt kipurajan alle.

Näistä kengistä tulee aina mieleen David Bowien kappale Let´s dance! "Put on your red shoes and dance..."
http://www.youtube.com/watch?v=N4d7Wp9kKjA

Pannaan siis jouluaaton kunniaksi tanssiksi. Joku haluaa Nissepolkan toinen Tonttujen jouluyön.

maanantai 23. joulukuuta 2013

Tosi joulukalenteri 23

Juhlaa ja kullan kimallusta aaton aattoon!

Nämä hauskat kultatohvelit ovat löytyneet Hämeenlinnan Fidasta. Muistaakseni löysin ne kopasta, josta sai ostaa kaikkea euron hintaan. Olin ajatellut nämä ihan vaan kirjoittajakurssille materiaaliksi: Missä näillä kengillä on kuljettu ?

Ne kuitenkin päätyivät ensin hääjuhliin kengiksi. Niiden kumppanina toimi yksivärinen miltei nilkkamittainen mekko ja kullanvärinen hartiahuivi. Hauskat kengät, herättivät huomiota. Hauskat pirskeet!

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Tosi joulukalenteri 22

Oranssia! 

Joskus vuosia vuosia sitten minulla oli kirkkaan punaiset miltei samanlaiset korkkipohjakengät. Ne olivat vanhat, varmaankin autenttisen -70-lukulaiset, ja hankin ne työpaikallani järjestetyltä kirppikseltä euron hintaan. Niillä ehdin kävellä hieman toista kesää, kun nilkkaremmi irtosi murentaen korkkia niin, ettei sitä enää saanut kiinnitettyä. Suru oli suuri!

Sitten matkasimme Viroon! Oranssi ostos Saaremaalta 2012. Hintaa 18 e. Korkoa on muutama sentti enemmän kuin punaisilla edeltäjillään, mutta jalassa nämä ovat yhtä mukavat. Kuitenkin näillekin kävi samalla tavalla kuin kollegoilleen: nilkkaremmi irtosi kävelyn tuoksinassa. Olin Tamk:ssa aloittamassa virallisesti opeopintojani ja kävellessäni kirjastoon kenkä tuntui yhtäkkiä varsin löysältä. Onneksi kirjaston vieressä on pienimuotoinen paperikauppa, josta löysin pikaliimatuubin. Sain pusertaa liimaa kaksin käsin hampaat irvessä. Se on hieman kuivahtanut. Kuitenkin sen päivän liimaukseni kesti ja kotona kenkä pantiin kunnon liimaukseen ja painon alle. Nyt nämä odottavat ensi kevättä ja sulan maan kautta!

lauantai 21. joulukuuta 2013

Tosi joulukalenteri 21

Tähän postaukseen liittyy kahdet kengät.

Puukengät ovat yksi intohimoni. Omistan niitä varmaan kuusi paria. Tässä kahdet. Toiset ovat Espritin ja toiset Anttilan valikoimasta. Liki sama malli, sama käyttömukavuus. Näitäkin voisi siis käyttää eriväripareina.

Olen löytänyt nämäkin kengät Kantolan Kammarista. Ensin löytyivät valkea kolmisen vuotta sitten (hinta 8 e). Muutaman viikon kuluttua siitä mustat (4 e).

Nämä ovat nopeat kengät pukea ja riisua. Mustat ovat olleet vakiona matkavarustuksessa monikäyttöisyytensä vuoksi mm. Espanjassa Costa Blandalla ja Englannissa Lontoossa. Niihin on jo kertaalleen vaihdettu koko kumipohja kovan kulutuksen vuoksi.

Lontooseen liittyy tämä juttu. Kuljeskelimme Nottin Hillin alueella Portobello Roadin katumarkkinoilla. Siellä on ihania kivijalkakauppoja ja lauantaisin kojuja täynnä matkamuistoja, rihkamaa, antiikkia ja kaikkea mahdollista. Pysähdyimme erään kojun luo, jossa myytiin paitoja, toppeja ja laukkuja. Näytin tyttärelleni mustaa rintaliivitoppia, jossa oli rintavarustuksessa niittejä valtoimenaan. Myyjä oli pienikokoinen aasialaismies ja innostui heti tekemään kanssani kauppaa. Yritin selittää, että ehei, ei tuo minulle mahdu. Mies kertoi, että kojussa sisällä hänellä on suurempiakin. "Madam, you could use them as a battle bra!" ("Rouva voisi käyttää näitä taistelurintaliiveinä!")

En kuitenkaan haksahtanut kauppamiehen tarjoukseen, mutta näihin nudenvärisiin korkkareihin kyllä. Olen kahdesti aiemminkin käynyt Lontoon reissulla samassa kenkäkaupassa ja ostanut sieltä kengät. Nyt siellä oli koko varasto 5 puntaa /pari. Ei ihan taistelukorkkarit!

perjantai 20. joulukuuta 2013

Tosi joulukalenteri 20

Otetaan perjantaille väriä elämään! Nellyksen alennusmyyntihoukutukseen sorruin alkukeväästä. Surffailin sivuilla ja kas, mitä löytyikään: ihanat piilokorkotennarit! Hinta noin 24 e.


Näissä yhdistyvät kauneus ja käytännöllisyys. Nuoriso kotona ihmetteli, että ovatko nuo nyt yli nelikymppisen äidin kengät. OVAT! Ikä ei saa olla este hauskoille vaatteille ja kengille. Ystävättäreni mies puolestaan ihmetteli pituuttani eräänä päivänä. Sitten hän vilkaisi jalkoihini, huomasi tennarini ja kysyi: "Onko nuo sellaiset pitkät kengät?" Sen jälkeen kiilakorkokenkäni ovat olleet pitkiä kenkiä!

Ps. Tennareiden koristelätkissä lukee Daddy's money...

torstai 19. joulukuuta 2013

Tosi joulukalenteri 19

Rock rock!
Päivän teema on Raskasta joulua -konsertti. Olemme jo viitisen vuotta kuunnelleet ennen joulua heavy -laulajien versioita tutuista joululauluista. Viime vuonna olimme muutamien ystävien kanssa Tampere -talolla kuuntelemassa konserttia ja tänä vuonna on vuorossa kotoisa Vanaja-Sali Verkatehtaalla.

http://www.youtube.com/watch?v=2s_QgMCW9ks

Päivän hengen mukaisesti puen jalkaani kirpputorimaiharit. Hintaa oli kokonaiset 6 euroa Kantolan Kammarista. Näissä kengissä eivät nilkat vääntyile eikä tuuli heittele.

Verkatehtaalla laulajina ovat tänään Ilja Jalkanen, Kimmo Blom, Marco Hietala ja Jarkko Ahola. Odotan konsertilta ennen kaikkea Jarkko Aholan Ave Mariaa. Miehellä on komea ja moniulotteinen ääni. Kun vaan malttaisin itse istua laulamatta penkissä...

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Tosi joulukalenteri 18

Värit ovat kamalan hauskoja! Näissä kengissä värit vilkkuvat liikennevaloina askellettaessa. Muuten ne ovat tummanharmaat. 

Nämäkin ovat löytö kirpputorilta. Muistaakseni löysin nämä Second hand Hermansilta Kaurialasta alle kympillä. Teräosa on nahkaa ja varsi samettilankaneulosta. Mukavat jos mitkä!

Aasinsilta -tarina. Liittyy liikennevaloihin. Ajelimme tyttären ja parin muun teinin kanssa Helsingissä Hietaniemen uimarannalta Meilahteen päin. Olin kuljettajana ja naputtelin musiikin tahtiin kuljettajan puoleista ikkunaa sormillani. Pysähdyimme liikennevaloihin päästämään kahta nuorta naista tien yli. Toinen pysähtyi konepellin eteen äkäisen näköisenä ja heilautti kansainvälisen käsimerkin ja jatkoi matkaansa. Olin vallan hämmentynyt. Tyttäreni tirskui vieressä. Ihmetellessäni ääneen, miksi ihmeessä nuori neito oli minulle junttia näyttänyt, sanoi tyttäreni, että oli naputellut musiikin tahtiin keskisormellani siihen ikkunaan... Ihan aina ei ole ajatus mukana!

tiistai 17. joulukuuta 2013

Tosi joulukalenteri 17

Suhtauduin kiilapohjakenkiin pitkään epäuuloisesti, kunnes kohtasin nämä oranssit töpöläiset! Ne ovat tosiaan töpöläiset, jalat näyttävät ihan mineiltä nämä jalassa.

Tykkään ostaa matkoilta kenkiä. Ne toimivat hyvin käytännöllisinä matkamuistoina.

Ostin nämä nilkkurit Sveitsistä tämän vuoden helmikuussa. Olimme tyttäreni kanssa kaksin matkassa hänen kummeillaan ja naisporukalla tietysti tulee koluttua kaikenlaisia kenkä- ja vaatekauppoja.

Kävimme suuressa ostoskeskuksessa Baarissa (kaupunki nimeltä Baar, jossa myös Kimi Räikkönen asuu). Kaikenlaista vaatetta tarttui mukaan niin, että kauhulla jo mietin matkalaukun sulkemista paluumatkaa varten. Kuljeskelimme sitten vielä Unterägerissä, jossa ystävämme asuvat. Lähiostarin kenkäkaupan hyllyltä bongasin nämä. Rakastan oranssia väriä ja näiden kanssa kulkiessa on kerrassaan voimaantunut olo. Ja mikä parasta, nämä ovat halvat, 19.90 e ja älyttömän hyvät jalassa.

Matkalaukku meni natisten kiinni... Nyt harmittaa, miksi en ostanut käsimatkatavaroihin vielä petroolinvärisiä samanlaisia...

maanantai 16. joulukuuta 2013

Tosi joulukalenteri 16

Uuteen joulukuiseen viikkoon! Joskohan nuo pikkujouluilut nyt alkaisivat tältä vuodelta olla ohi?

Ollessani vuorotteluvapaalla 2010 järjestin kotona "tuo tullessas - vie mennessäs -päivän". Ideana oli, että osallistuja tuo itselleen tarpeettomia vaatteita, kenkiä ja asusteita ja saa tehdä vaihtokauppoja toisten kanssa tai ostaa toiselta kirpputorihinnoin, ellei vaihtokauppatavaraa löydy. 

Meitä oli muistaakseni 4 naista, suurin piirtein saman kokoisia. Nämä hiekan väriset mahdottoman mukavat avokkaat löysin ystävättäreni matkalaukusta (johon myös koirani änkesi). Hieman kaiveltuamme löytyi myös kenkiin sopiva kassi. Vaihtokauppana lähti muutaman pusero ja tunika. Hyvä kiertoon!

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Tosi joulukalenteri 15

Vihreää ja niittejä! Sekä kassi että avokkaat ovat kirppislöytöjä. Nyt en saa palautettua mieleeni ostopaikkoja, mutta Hämeenlinnasta jostakin ja halvalla. Olen huomannut Tapasten sopivan lestiltään minun jalkaani. Korosta huolimatta niillä pystyy käyskentelemään pitkiäkin toveja! Nämä osuvat oivallisesti mustien vaatteiden kanssa. Näihinkään vihreisiin ei liity tarinaa, olkoon vaan kauniit katsella ja kantaa!



lauantai 14. joulukuuta 2013

Tosi joulukalenteri 14

Kesällä -12 koin ihmeellisen valaistumisen: keltainen kutsui. En ollut koskaan oikein pitänyt väristä, varsinkaan vaatteissa. Ensin oli pakko saada keltainen toppi ja sitten kengät.

Ensimmäiset hankkimani keltaiset kengät olivat Timberlandin paksut talvisaappaat Elloksen alemyynnistä (-60%). Seuraavat keltaiset (nirunarusandaalit) muuttivat luokseni Virosta. Olimme perheen kanssa Haapsalussa ja Saaremaalla viikon lomalla, kun vimma iski. Nämä ovat kolmannet.

Vanha nalleni lapsuusvuosilta sai syliinsä Kenkä Oscarin outletista ostetut ballerinat. Osku on yksi luottokenkäkauppiaistani ja hänen vakiolauseensa ostotilanteessa on: "Sun hintas on..." Näiden hinta taisi olla 12 e.

Kenkä Oscarista ostin myös neljännet keltaiseni, Hai-saappaat! Mutta se olisikin sitten jo toinen kenkätarina!

perjantai 13. joulukuuta 2013

Tosi joulukalenteri 13

Hyvää Lucian päivää!

Seitsemän vuotta sitten firma, jossa mieheni työskentelee, täytti 50 vuotta. Juhlat olivat hienot Rantasipi Aulangolla. Frouvan piti siis hankkia juhlamekko ja muut tamineet. Oranssi Tapaksen kenkä kuului juhlakalustoon, joka koostui oranssista pitkästä hameesta, jossa oli ruskeita ompeleita sekä ruskeasta yläosasta. Oranssit pistokkaat löysin silloin Hämeenlinnassa olleesta Kenkä Mekasta parilla kympillä.

Vihreä pistokas huhuili luottokirpparin alahyllyltä kahden euron hintaan parinsa kanssa. Joskus vielä tempaisen ja puen nuo eriparikengät joihinkin pippaloihin.

Eriparikengät inspiroivat minut kertomaan lukon kuvaamataidon opettajastani Tepasta. Hänen ansiotaan on pitkälti se, että taiteet, galleriat ja näyttelyt kuuluvat niin tiiviinä osana elämääni. Tepalla oli siihen aikaan musta afro. Hän tykkäsi pukeutua mustaan, mutta rakasti myös kirkkaita värejä. Muistan erään aamun, kun Tepa purjehti Vuoksenniskan lukiolle valkeassa sadetakissa, jossa oli viittamainen yläosa. Viitassa oli värisektoreita: keltainen, punainen, sininen, vihreä... Jalassaan Tepalla oli kumisaappaat, toisessa punainen, toisessa keltainen!

torstai 12. joulukuuta 2013

Tosi joulukalenteri 12

Olen vienyt itselleni turhiksi ja pieneksi jääneitä vaatteita Hämeenlinnan Fidaan (lähetystori -kirppis). Uskon, että se on yksi tapa tehdä hyvää. Tuntuu sitä paitsi jotenkin pahalta heittää roskiin käyttökelpoisia vaatteita ja kenkiä.

Jos olen Fidaan vienytkin, olen sieltä kantanut myös kotiin aika läjän käyttökelpoista... Tässä eräs esimerkki: O.i.s:n keinonahkaiset tummanharmaat korkkarinilkkurit, 8e. Korkoa on 8 cm ja platformia pari senttiä. Kärki on lievästi lapikasmaisen pystynokkainen. Ostin nämä hiljattain, marraskuussa, ja niistä on muodostunut ihan lempikenkäni. Päkiän alle vaan silikonia niin kummasti jaksaa tassutella ja seisoa.

Työpaikkani pikkujouluissa tosin jalat joutuivat koville näiden kanssa. Työkaverit saivat päähänsä, että kilometrin matkaan ei taksia käytetä vaan siirtymä kävellään. Siinähän se taittui matka baariin pienillä tauoilla ja helium -palloa kantaen. Voihan siitä pallosta kuvitella olleen nostetta... Lauantaiaamuna oikean jalan ukkovarvas ja kaksi seuraavaa olivat umpipuuduksissa.

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Tosi joulukalenteri 11

Meille tuli ihana jouluinen lumipeite maahan loppuviikosta. Eilen kirjoittelin Sanukeista ja postilaatikkokäynneistä. 
Näillä kävin pitkään, ennen pakkasia !

Ystävälläni kirjoittajaryhmästä on yhteys kenialaiseen lastenkotiin. Hän on vieraillut siellä ja ilahduttanut meitä muita kauniilla kuvillaan tuosta värikkäästä kulttuurista ja iloisista lasten kasvoista. Hän on tuonut myyntiin lasten käsitöinä tekemiä koruja ja varvassandaaleja. Viime elokuussa hankin nämä eräänä sateisena päivänä Mervin Afrikka -henkisestä puutarhaboutiquesta 24 eurolla. 

Sandaaleissa on reilun mukava ja pitävä autonrengas -pohja. Ne ovat siis ekologiset kierrätyskengät. Etupuolella on kaunis käsin väkerretty helmikoriste. Sandaalit ovat jalassa todella mukavat, eivät hierrä mistään. Toivottavasti näillä "renkailla" taittuu vielä kovasti kilometrejä!


tiistai 10. joulukuuta 2013

Tosi joulukalenteri 10

Kotostelua olen saanut harrastaa tänä syksynä opiskelun lomassa ja ansiosta. Olen nauttinut suunnattomasti siitä, että olen voinut luoda aikatauluni hyvin pitkälti itse.

Aamulla keittelen kahvia ja haen postilaatikosta lehden. Enää ei voi varvassandaaleilla ulos kirmata, joten piti etsiä kesäteloista paksummat postilaatikkokengät. Kaivoin nämä 4 vuotta sitten ostamani talvi-Sanukit naftaliinista :)

Tutustuin Sanukeihin kollegani jalassa eräänä kesänä. Ihastuin niiden leppoisaan olemukseen ja värimaailmaan. Alun perin surffarit ovat kehitelleet nämä mukavat jalkineet rankan surffipäivän päätteeksi jalkoja hemmottelemaan. Sanukin pohja muotoutuu ihmisen anatomian ja painon mukaan juuri oman jalan mukaiseksi.

Sen lisäksi, että käyn näillä postilaatikolla, olen tassutellut nämä jalassa Lapissa laskettelusessioiden jälkeen. Olen pitänyt Sanukejani myös töissä. Esimieheni kerran kysyi aamutiimissä, olenko unohtunut tohvelit jalkaan.


maanantai 9. joulukuuta 2013

Tosi joulukalenteri 9

Mukavaa alkavaa viikkoa! Se olisi maanantai! Aloitetaan se rokahtavan hempeästi.

Nämä vanhan roosan väriset kengät toin kotiin Lahdesta. Vanhin lapseni kävi viime keväänä parissa pääsykokeessa. Toinen niistä oli Lahden ammattikorkeakoulussa. Lähdin lapselle kuskiksi, ettei tarvinnut yksin reissata ja äiti sai maiseman vaihdon kesälomalla yo-juhlien jälkeen.

Autossa Lammin kohdalla poika totesi, että voi hitto, laskin jäi... Ei siis ollut odotettavissa kovin kummoista tulosta niistä kokeista... Sinne kuitenkin jäi puurtamaan ja äitimuori paineli kaupoille.

Olin etukäteen ottanut selvää Lahden kirpputorien osoitteista ja tein aamukahvin ja croissantin äärellä reittisuunnitelmaa Kauppakeskus Triosta käsin: Uff, Sozo, Pelastusarmeijan kirpputori. Pelastusarmeijan kirppikseltä nämä ikkunasta sisään heittivät. Kapeudestaan ja korkeasta korostaan huolimatta nämä kaunottaret ovat hyvät jalassa. Nämä jalassa on kovasti naisellinen (jopa tyttömäinen) olo. Näitä on käytetty muutamissa juhlissa sekä taidenäyttelyn avajaisissa Lempäälässä.

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Tosi joulukalenteri 8

Sinivalkoista askellusta J.Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivänä!

Olen aika keltanokka vieläkin nettikauppojen käyttäjänä. Nämä huikean korkeat kiilapohjasandaalit ostin muistaakseni Nellystä. Jossain tarjouksessa ne siellä olivat, alle 20 e, mikä on useimmiten kipurajani pikkukenkien suhteen.

Olen matala ihminen, 160 cm. Tuommoinen reilu 10 cm lisää pituutta tuo aika paljon myös näköalaa lisää. Näihin popoihin liittyy tarina vappukarkeloista paikallisella amerikanautotallilla.

Ystävämme ovat tallissa osakkaina ja saamme kutsun vappujuhliin joka vuosi. Tänä tiettynä vuotena meitä oli valistettu varmasti olemaan paikalla, koska siellä odotti mojova yllätys. Miten pidetään hullua jännityksessä???

Paikalla oltiin ja näillä kiilapohjilla tanssahdeltiinkin, uskokaa tai älkää. Ensin lavalla soitti paikallinen rock a billy -bändi. Minun tavallisesti niin tanssimattomaan mieheenikin tuli vauhtia ja hän pyörittelikin minua parketilla ihan kiitettävästi. Seuraavaksi lavalle kutsuttiin se yllätys: Sturm und Drang!!! Hekottelimme hetken, kun nuoria miehiä nousi lavalle ja olimme aivan varmoja, että nyt ovat vaan jotkut tallin omat pojat naamioituneet... Mutta kun musiikki alkoi jylistä, oli uskottava, että ihan aito Sturm und Drang siellä soitti. Sen joraamisen jäljiltä olivat jalat kipeinä...

Ei siis ehkä ihan Sibeliusta, mutta suomalaista vientimusiikkia kuitenkin tämän päivän kunniaksi:
http://www.youtube.com/watch?v=cnU4p2pKbJs

lauantai 7. joulukuuta 2013

Tosi joulukalenteri 7

Olen aina pitänyt limenvihreästä. Ja pitsistä... Näissä saapikkaissa yhdistyvät nämä kaksi. Hinta on edelleen näkyvissä kengän pohjassa mustekynällä kirjoitettuna: 9,50 e. Toria, mistä nämä ostin en muista, koska kengät ovat olleet hallussani jo useamman vuoden. Vuoden näkyvät ja tuntuvat siinä, että on tuo varren yläosa alkanut tuntua tiukalta...

Nämä saapikkaat ovat hyvät jalassa. Ne istuvat kuin, noh, voi kai sitä kenkienkin kohdalla sanoa, että kuin hanska! Näitä tulee pidettyä keväästä, kun capri- housujen kausi alkaa, alkusyksyyn, kun se kausi loppuu.

Näihin ei kyllä liity sen kummallisempaa tarinaa, vaikka kuinka yritän miettiä. Ne nyt vaan on jalassa mukavat, pehmeät ja kivat katsella!


perjantai 6. joulukuuta 2013

Tosi joulukalenteri 6

Hyvää Itsenäisyyspäivää suomalaiset ! Ei tullut kutsua Tampere-talolle, mutta eilisillan kipsuttelimme Vanajanlinnan jo perinteeksi muodostuneissa itsenäisyysjuhlissa.

Lila ei ole normaalisti minun värini lainkaan. Jostain kummallisesta mielenhäiriöstä hankin nämä satiiniset avokkaat isäni 70-vuotissyntymäpäiville. Kengät löytyivät Citymarketin alehyllystä (ovh 39e) alle kahdellakympillä. Löysin sitten tuolla erotuksella samaa sävyä olevan pikkulaukun  :D


Näiden kenkien takaa löytyy siis tarinaa juhlista. Isän syntymäpäivät vietettiin heinäkuun lopulla jumalattoman kuumana päivänä. Isäni on varmaan Putouksen Pastori Usko Eevert Luttisen jälkeläisiä... https://www.google.fi/#q=pastori+luttisen+sananmuunnokset Hän nimittäin kääntää aivan kaikki lauseet nurin niskoin. Olimme tehneet isällemme sisareni kanssa T-paidan "Suomen Sananmuunnosseuran kunniajäsenelle".  Paidan taakse kirjoitimme päivän menun:
Pennuille Jaffaa
Viskiä tutuille
Pikkaset kahvit
Viron pottuja
Pussi nuudelia
Kokattua kalaa
jne jne jne

Allekirjoituksena oli tietysti kaikki seuran jäsenet, Pentti Hirvosesta Kuukerin Nelliin.

Ja isukki piti paitaa päällään koko juhlapäivän!

Juhlissa tanssittiin hikisessä autotallissa ja laulettiin myös karaokea. Kuka on laulanut kappaletta "Pojat" kummitätinsä kanssa? Minä ainakin!



torstai 5. joulukuuta 2013

Tosi joulukalenteri 5

Juhlahepeneissä heiluntaa!
Olen valmistautumassa neljättä kertaa Vanajanlinnan itsenäisyysjuhliin. Ne järjestetään aina 5.12. hieman virallisista varastaen. Nämä kengät liittyvät juhliin ennakolta. Ostin ne Fidasta Rauhankadulta kuudella eurolla kuukausi sitten. Priimakunnossa, ei juurikaan käytetty. Kaipasin juhlavia mustia kenkiä ja kuin ajatuksen voimasta nämä sitten pönöttivät hyllyssä! Kiitos! 

Tämän päivän juhlatarinat tulevat (ehkä) jakoon myöhemmin, mutta kerron nyt hauskan tapaamisen kahden vuoden takaa.

Olimme mieheni kanssa Vanajanlinnan kellarissa alkumaljat kourassa kuuntelemassa tervetuliaispuhetta. Maljat hörpättiin ja otimme punaviinilasit huoneen takaosan pöydältä cocktail -palojen kyytipojaksi. Mieheni kääntyi ja samalla joku teki vastakäännöksen. Punaviinit läikähtivät suoraan mieheni valkoisen kauluspaidan nappilistaan. Seikkailimme kellarista yläkäytävään, kohtaan jossa ritarihaarniska valvoo juhlijoita. Törmäsimme pariskuntaan, jonka miestä mieheni luuli Risto -elokuvan ohjaajaksi (olimme olleet aiemmin marraskuussa elokuvan ensi-iltatilaisuudessa ja tavanneet ohjaajan). Hämmentynyt mies kertoi kyllä olevansa aivan eri alalla, mutta rouva keksi miestäni katsoessaan, että "sinä se taidatkin olla liukuvärimaalari!" 

Tästä tapaamisesta kehkeytyi hauska ystävyys (terkkuja vaan Mimmelle ja Ohjaajalle!).