Kohta alkaa Suomen Master chef ja ehdotin, että ilmoitan mieheni sinne. Mutta hänhän ahdistuisi vallan sellaisesta kellon kanssa kisaamisesta ja niskaan huohottamisesta. Ei valmiita ohjeita vaan "tässä aineet ja tee näistä". Sinne voisi oikeasti lähettää minun ja hänen miksauksen. Hän on tarkka aineiden määrän, tuoreuden ja valmistusaikojen suhteen. Minä olen hyvä soveltamaan ja improvisoimaan. Improan yleensä niin, että unohdan ruoat hellalle tai uuniin, kun alan puuhastella toista tai kolmatta hommaa siinä sivussa. Ylikypsää pukkaa...Niinpä mies hoitaa meillä etupäässä lihan ja kalan valmistuksen, grillauksen ja savustuksen. Koko perhe rakastaa mieheni bolognese-kastiketta ja juuri sopivan kypsiä pihvejä. Minä väsään kasvisruoat, padat ja vokit ja leivon. Leipominen on todella rentouttavaa puuhaa. Huomaan usein tönöttäväni keittiössä kädet taikinassa kun on stressiä! Rakastan pullan ja sämpylöiden leipomista ja piirakoitten kokoamista. Kuivakakut taas sitten eivät onnistu: pannukakkuja puoliraakoja lättysiä. Bravuurejani ruokalajien suhteen ovat ehdottomasti kotoisat lihapullat sipulikeittopussiaineksista, keitot, ja kanaviillokki. Lapset jopa kieltäytyvät syömästä kaupan pullia, kun on mihin verrata. Lihapullien kanssa pitää tarjota perunamuusia: toinen haluaisi kaupan jauheesta, toinen ehdottomasti aidoista potuista muussattua. Huoh!
Hyvää pyrin tekemään, mutta variaatioita tulee! Löysin lahjatavarakaupasta Virkkuukoukkusen kortin: "Saisko olla kurmeeta vai karmeeta?" Siitä tuli heti mottoni keittiössä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti