Sunnuntai. Tunti junassa Pasilasta Hämeenlinnaan. Käytävän toisella puolella 4 parikymppistä käyvät äänekästä älyllistä (?) keskustelua ja pakottavat vaunullisen väsyneitä ihmisiä kuuntelemaan itseään. Edes kännykkään puhuva matkustuskumppani ei ota aivoon niin kuin tuo nelikko. HIGHLIGHTS: "Ei oliivit lennä, imetään oliivia" lienee järkevintä mitä naapurista kuulin. "Ei Bemarin takapenkillä mahdu. Sitä paitsi Bemari on homojen auto." Toisella kundilla oli kuulemma liian pieni ja toisella toooooosi iso (vaimeammalla äänellä: kassi). "Mitä... muna suussa? Olisko parempi munat suussa? Niinku monikkona."
Ei täti meinannut jaksaa kuulkaa! Ei sillä, ettenkö kestäisi kaksimielisyyttä. Viljelen sitä ajoittain itsekin ansiokkaasti. Voisin hyvin laatia ravintolaan sananmuunnos-menyn:
Viron pottuja ja Kelkkasilliä
Kipakoita nakkeja ja Kiva kokkeli
Kuiva ja naseva Kinkkuruukku
Jaffaa pennuille
Viskiä tutuille
Karjalan olut
lopuksi sumpit pihisemään ja kakkua alussa
Kokkina tänään Vellu Pirinen.
Onnistuu! Nyt kuitenkin sieraimeni kalvotti energiajuoman makea löyhkä. Korvakäytäväni täyttyivät ruumiin nesteistä ja testosteronista, tyttöjen kimakasta kikatuksesta ja pääni sisäisestä puheesta "vielä jaksaa, puoli tuntia... vartti... 5 minuuttia..." ULOS! Säälinsekaisin tuntein jäin kyydistä kirpakkaaseen syysilmaan ja tunsin suunnatonta myötätuntoa vaunun muita matkustajia kohtaan: nelikko jatkoi matkaansa Tampereelle! Tolkuttomat mullikat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti