keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Tosi ahasta

Jos mie vihaan määrittelyy, ni kyl mie ehkä viel enemmän vihaan oletuksii. 

Älä tuomitse minuu miun vaaleuen takia, älä paa potilaitten muottii, äläkä väitä, et mie terapeuttina hoijan omii ongelmii. Ajattelet sie tosissaa, et jos mie lihon, mie tyhmenen joka kilo tai et mie oon erikoisuuen tavottelija vaa sen tähe, et mie puen päälle sen vinohelmasen oranssin tunikan? Se, et mie oon koiran emäntä, ei tee miust seurallisempaa ku kissan omistaja. Aika pitkälle mie kuitekii oon päässy, vaik vaihoinkii siun kauhukses harrastusta vuuen välei. Miuha ei koskaa pitäny saaha saatettuu mitää loppuu. Nii kaua ku sie oletat, sie oot väärässä. Mie oon mikä oon. Jos on jotai kysyttävää, kysy!

Hurri on turha kieli. Katot merkitsevästi, ku mie kysyn miun pojalta sanoja kokeesee. Ryssät tulee ja vievät parraat rantatontit. Suomalaisena naisena mie en tunne kiimaa tummaihoisii miehii kohtaa, vaik tanssinkii salsaa. Piä sie se iha omana fantasianas! Vievät työpaikat suomalaisilta. Hyväosaset tänne tulee. Liian laiskoja ovat somalit, suomalaiste varoilla ne elää. Hei päättäsit jo, vievätkö työt vai rahat!

Nii ja sit on vielä tuo omituine monituhatvuotinen sota Sateenkaarikansa vastaan Raamattu! Voi hyvää päivää, en mie jaksa! Mitähä ne siel muinaisel Lesbos-saarella tekivät? Entäs Aleksanteri Suuren aikaan? Ja korkeeta kulttuuriakii siitä viel synty. Eiköhä tuo nyt oo jo aika vanha ilmiö tuo samaa sukupuolta olevien väline rakkaus. Voisko joku miettii, millasii kaikenlaisii rakkauen muotoja sitä oikeesti on: äidin rakkaus, isän rakkaus, ystävän rakkaus, lähimmäisen rakkaus...

Miten työ hyvät ihmiset mietitte? Aatteletteko työ heti uuen ihmisen tavatessanne, mite hää suorittaa aktinsa? Homous ja lesbous ku taijetaa nähä enssijasesti seksinä. Seurasin kakkosen homoiltaa tiistaina. Sinnehä oli tullu niin nasevii tekstareita. Timpuri kirjotti:"Paneloin kattoa ja huomasin, että urosponttiin sopii vain naaraspontti." Ahaa! "Kukaan ei ole tullut maailmaan peräsuolen kautta..." Hmmm... Mihi se ihminen siitä välistä jäi? Kaik Sateenkaari-ihmiset, joihin oon saanu tutustuu, ovat ajattelevii ja tuntevii ihmisii (voisin mie väittää härskisti, et monta kertaa jopa tavan heteroo lämpimämpii). Miun mielest heiän ajatus rakkauesta on jossai paljon syvemmällä ku rinnois, persees tai välilihan alueella. Se tavottaa ihan sydänalan! Onneks ohjelmas oli ihana Elsa Saisio (ihan heteroihmine vaik onkii kaks äitii). Hää oli seurannu keskustelijoita yhteiskuljetuksen aikana ja tehny hyviä havaintoja. Homopositiiviset olivat keskustelleet keskenää ilman proseduurii. Homonegatiivisilla oli lunttilaput, joist hyö tankkas iltaa varte tehneitää terävii muistiinpanojaa. Mietitää tuota!

Papereist puhujat vetosivat Raamattuun ja ihmettelivät, et miten homo- ja lesboparit toteuttaa sen mukasii oppeja, niinku nyt esim. et lisääntykää ja täyttäkää maa. Haloo! Vieläks tänne ylikansotetulle pallolle tarvitaa enemmä väkee? Ja jos ne oikeesti haluais, et myös Sateenkaarilaiset lisääntyis, nii antasivat sit adoptio-oikeuen. Maailmas on niin paljo lapspoloja ilman kunnon vanhempia, et kyl sielt muutama meille mahtuis. On Suomes läänii!

Maailma muuttu, muuttuuko ihmine? Taitaa muuttuu vaa asenteellisesti ahtaampaa suuntaa. Onneks mainosala on keksiny vähän vetää rajoja laakeemmalle. Rockilla pyörii isä, Stigu ja aikuinen poika, telkkarissa pikkupoika ihmettelee, et miks Teemul on kaks isää ja miul vaa yks. Nii-i. Lapsille asia onkii varmaa paljo helpompi ku meille aikuisille. Ei miun lapsuues vanhemmat ees puhuneet homoist ja lesboist. Päivittelyyn riittii ruåttinkieli tai lävistys nenässä. Nykysii mukulat tietää jo nää asiat. Miun tyttö päiväkodis viien vanhana oli terhakkaana kutsumas kavereitaan välipalalle: "Tänne vaan kaik homot ja lesbot. Ruoka-aika!"


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti