On lämmin ja rentoutunut olo. Takana ihana viikonloppu rakkaiden ystäviemme luona.
Meitä on kaksi perhettä, jotka viihtyvät toistensa seurassa. Olemme tunteneet toisemme vuodesta -90. Silloin tosin ei ollut vielä lapsia. Lapset syntyivät samoina vuosina sarjassa, ensimmäiset -94, toiset -97. Ovat toistensa ensimmäisiä ystäviä. Olemme matkustelleet yhdessä Suomessa ja osalla porukkaa myös ulkomailla. Mökkeilemme ja saunomme. Olemme harrastaneet liikuntaa yhdessä eri muodoissa, tänä viikonloppuna mm. patikoistia naisten kesken ja keilailua koko poppoolla.
Yhdessä on mukava olla. Yhdessä maailma paranee. Ihan huippuhetkiä ovat viikonloppujen illat, kun katsomme joukolla elokuvaa. Tai aamut, kun jokainen kömpii kolostaan tukka pystyssä. Ystäväni on ollut kaukonäköinen ja hommannut ilmapatjoja, jotka ovat helppo leväyttää vieraspedeiksi. Suurimmalla ilmapatjalla pötkötimme eilen illallakin, äidit ja teinit. Tyynyt, peitteet ja lämpö yhteisessä jaossa. Uniasuina suuret T-paidat ja pikkarit. Miehet olivat vallanneet takkahuoneen.
Suurinta hupia on nauraa yhdessä. Kerromme juttuja, tarinoimme tapahtumia viime näkemän jälkeen. Päivitämme elämää. Vanhatkin jutut jaksavat naurattaa aina vaan. Miten joku oli päästänyt suustaan sammakon, Ville leikannut Jennin tukkaa 4-vuotiaana, isit sekoilleet Lapin reissulla...
Olen Voimauttavan valokuvan kurssilla. Seuraavan jakson tehtävä on kuvata tunneperhettä. Tämä jengi on minun tunneperheeni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti