3.8. Aamulla taisi kohiseva vesi tehdä ihmeitä ja piti lähteä puskapissalle. Yöllä oli ollut vaikeaa löytää minkäänlaista asentoa. Hartioita pakotteli edellispäivän melontasessio. Kello oli neljä. Siinä sitten heräsi Birgitta, joka luuli kelloni soineen kuudelta. Niinpä hän tuuppasi Jerryn tulia tekemään ja minä ja Minna kömmimme nuotion ääreen pökerryksissä. Uni karisi silmistä, kun aurinko nousi lammen takaa kosken ylle. Päätimme lähteä heti aamupalan jälkeen taivaltamaan viimeistä pätkää 10,5 km pintä Karhunkierrosta.Kannatti herätä! Luonto näytti paljon sellaista meille aikaisille vaeltajille, mitä emme muuten olisi nähneet. Palokärki kannon kuopsutuspuuhissa, puukiipijä, pyy poikineen, isokoskelo pesueineen, aamu-usva ja metsään satava valo.
Ohitimme suolampia, saavuimme kallioportille, josta oli huimat näkymät alas rotkoon ja kauas Jyrävän tuottamalle usvalle. Jyrävän äänen voi kuulla sinne ylös kallioille kilometrien takaa. Kuljimme jyrkkää rinnettä ensin alas ja sitten ylös.Saavuimme Jyrävälle korkean harjun kautta ja siinä se sitten oli: Suomen jylhin koski, jota eivät edes kokeneet melojat laske! Oli pakko istahtaa ja tuijottaa hetki. Söimme eväät Siilastuvan portailla ja jatkoimme joen vartta matkaa. Jyrävän töytäreeltä nousi ilmaan sateenkaari.
Takana kaikkiaan 62 km. Vielä jäi muutama taival näkemättä: Hautajärveltä Ristikallioon ja Juumasta Rukalle. Tulemme vielä!
Juuman leirintäalueella saimme kolmen euron suihkut ja tietysti piti haukata jotain hyvää. Birgitta osti jokaiselle Karhunkierroksen merkit muistoksi. Sitten autoon ja suunta kohti etelää. Minä ja Minna vuorottelimme taas kuskeina. Toisen ajaessa toinen otti tirsat ja voimautui.
Birgitta ja Jerry kotiin Mikkeliin. Auton vaihto. Minna Pertunmaalle, jossa perhe oli vastassa ja kuljetti hänet seuraavaan kohteeseen. Minä ajelin rupatellen puhelimessa kotiin Hämeenlinnaan. Ehdimme vaihtaa kuulumiset tyttären kanssa. Emme olleet nähneet viikkoon. Iltapalaksi sain hänen ja poikaystävänsä tekemiä lettuja ja sitten tuli uni! Väsynyt, mutta onnellinen!
 |
| Myllykosken kämppä jäi taakse tarinoineen |
 |
| Aamu erämaassa |
 |
| Osa suomalaista kansallismaisemaa |
 |
| Monetin lumpeita |
 |
| Suolampi ennen kallioporttia |
 |
| Liekö Tove Janssonin inspiraatio hattivateille? Tai tuota hämähäkkiä en haluaisi tavata... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti