Vuonna 2014 tulee ainakin kolmet "pyöreät" täyteen. Mieheni täyttää syksyllä 50 ja poikani 20 vuotta. Lisäksi minulle tulee 20 vuotta työuraa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Vietämme mieheni kanssa myös hopeahääpäivää. Se näyttää näin kirjoitettuna ihan elinkautiselta, 25 vuotta.
Olen sitä mieltä, että "pyöreiden" ja muiden merkkipäivien lisäksi on löydyttävä syytä juhlaan keskellä arkea. Carpe diem! Päivät tarjoavat meille lahjoja, jos vain osaamme ne uutissaastan ja harmittavien ajatuskulkujemme takaa poimia.
Vietetään siis juhlavuotta, juhlakuukausia ja -päiviä!
Vuodet vierivät tosi nopeaan, oliko se vuosi 2002 Satu kun tapasimme ensimmäisen kerran? Tuntuu siltä, että ei siitä niin kauan aikaa voi olla.
VastaaPoistaVietetäänkin juhlavuotta, kuukausia ja päiviä! Nauttikaamme vaikka siitä, että saamme aamuisin herätä uuteen päivään terveinä. Minusta on juhlaa jos herään myöhemmin kuin Markku, hän on keittänyt kahvin ja tehnyt minulle valmiit voileivät, hänen ei tarvitse välttämättä sanoa, että rakastaa minua, sillä teot puhuvat puolestaan. Vai mitä mieltä olet/olette?
Tästä on hyvä ponnistaa nauttimaan ja odottaa vuodenaikojen vaihtumista. Viherpeukaloa jo kutittaa, ajattelin kokeilla saanko jouluruusun viihtymään kukkatarhassamme.
Ihan totta Raija! Teot puhuvat usein puolestaan, siinä ei sanoja tarvita, vaikka se rakkauen tunnustus on ajoittain myös kiva kuulla :D
VastaaPoistaMeillä on matkakuume ja Lappiin halajamme. Ismo varasi juuri Pyhälle majoituksen viikolle 9, jolloin teinillä ja nuorella miehellä on hiihtoloma! Nautitaan!