Sähköinen viestintä on avartanut ja nopeuttanut maailmaa enemmän kuin uskoisi. Toisella puolella maailmaa oleva yhteistyökumppani tai ystävä saa näppäimen klikkauksella välittämäsi tiedon alle puolen minuutin. Asian pitäisi välittyä OIKEIN! Niin, että saa, mitä tilataan... Ihan kaikessa mielessä.
Liian usein käy niin, että viestin sanoma värittyy saavuttuaan kohteeseen. Arvot, tunteet, motivaatiot, päällä oleva tilanne, tarpeet ja kognitiot värittävät hyvinkin asiapitoisen viestin. Näitä on meillä ihan jokaisella. Ne ohjaavat toimintaamme. Ongelmallinen värittäjä on oletus. Oletuksen kautta tulkitaan lähettäjän motiiveja ja useimmiten aivan väärin perustein. Oletus kertoo enemmän olettajasta kuin siitä kenestä oletetaan.
Paha yhdistelmä ovat oletukset ja tunteet. Niiden vaikutus yhteistyöhön voi olla hyvinkin haastava. Jos laukaisee tunnepommin, ennen kuin ehtii ajatella, mitä viestissä oikeasti lukee, syntyy soppa. Ihailen ihmisiä, jotka pystyvät pysähtymään tässä vaiheessa ja lykkäämään vastaamista siiheksi, kunnes tunne tasaantuu. Yleensä tieto nostaa seuraavana päivänä päänsä tunteen himmettyä. Faktat ovat niitä, joihin viestinnän tulisi perustua. Jälkeenpäin on kurjaa selvitellä, mitä kukakin tarkoitti, eikä vuorovaikutus välttämättä palaa koskaan ennalleen.
Hankitaan siis asiaviestintää varten käsijarru tunteille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti