tiistai 1. toukokuuta 2012

Tosi juhlavaa kevätpäivää

Elämä on vaan sitten ihanaa! Se kuukausista julmin loppui eilen! Yön pimeinä tunteina aivoissa kihisi sampanja ja jaloissa rock ´n roll. Kevätmieli sai miehenikin kiivaaseen tanssin rytkeeseen. Pyöritteli minua kymmenen sentin kiilapohjakengissäni kuin hyrrää. Onneksi otti myös kiinni kun horjahdin. Juhlamieli ja ihmisillä hyvä huumori. Aamulla oli hyvä elämä.

Vappupäivä ja auringontäydeltä valoa! Puut huojuvat niin kovasti, että ihan tuulee. Koivujen alta löysin kotipihasta valkovuokkojakin sinisten kaverina. On jotenkin keveä olo. Mies grillaa sisäpaistipihvit. Minä kiedoin peruna-sipulisekoituksen sulatejuustolla nyyteiksi lihan kylkeen. Join juuri itse tekemääni simaa ja söin kolme kaupan minidonitsia. Olkoonkin kevään juhla, minä en öljyjen kanssa teutaroi!

Kevät soljui rinnuksiini jo viikonloppuna. Vein talvitakit ja -kengät kesäsäilöön kodinhoitohuoneeseen ja pesin viisi koneellista pyykkiä. On ihanaa saada pyykit ulos kuivumaan ja uoda raikas tuoksu vaatteiden mukana sisälle. Ei tunnu työltä!

Sunnuntaina pätkähti päähän oudosti mielikuva valkoisessa lipastossa olevista tilkuista. Ompelukone on rikki (täysautomaatti, ompelee heti kun töpselin laittaa seinään), joten ihan turha ajatus. Vai oliko? Jutustelin ystävälleni ompeluvimman hiiviskelevän liepeilläni ja tämä lupasi lainata konettaan. Tilkuista syntyi 3.5 metrinen juhlaviiririvistö. Tänään vapun kunniaksi virittelin vihreät viirini paviljongin reunaan. Toinen - miniversio - lähti tuparibrunssituliaiseksi Riihimäkeen. Toivottavasti siitä on iloa kerrostalon parvekkeella.

Istun pation reunalla paviljongin katon alla ja katselen tyytyväisenä luomustani. Viirien lepatuksessa on jotain rauhoittavaa ja samalla iloista. Ajatus harhailee viireihin, joita kiipeilijät jättävät valloittamilleen vuorille ja pyhiin paikkoihin. Epävireinen tintti päästelee iloaan ulos kuvustaan ja huomaan, että pihakoivut ovat kohta jo lehdessä. Niihin on ilmestynyt suuria silmuja. Katseen vaeltaessa silmäni osuvat myös likaisiin ikkunoihin, mutta en vaivannut asialle tietoista ajatusta.

Aion juhlaviirittää koko kevään ja kesän elokuun loppuun saakka. Ompelen lisää lepattajia, kunhan ehdin. Aion vaalia juhlamieltä! Eikö jokainen päivä olekin juhlan arvoinen?

Pohojalaanen sanalasku sanoo, "Elä jokahinen päivä siihen lajihin, notta se vois olla sun viimeeses. Jonakin päivänä soot viälä siinä oikias."

3 kommenttia:

  1. Selvää kevätintoilua! Hyvä! Nyt se kesäkin tullee aikainaan.
    Komeet on viirit. Kevään kunniaksi kannattaa liputtaa.
    Sekopäiset ( siis minä) ostavat orvokkiamppelita, sijoitelee auringon näkyville ja luottaa siihen, että valo hoitaa kasavatuksen! Joten, kohti auringon valoa.

    Leena

    VastaaPoista
  2. Oi, hyvä muistutus: Orvokit!!! Ja eikun ostoksille ja kaikki purnukat pihassa täyteen eri värejä! Ihanaa kevättä Leena!

    VastaaPoista
  3. Ps. ostin uuden ompelukoneen Prisman alennuksesta... Siinä on kukkia kyljessä ja hiljainen ääni ! Lis viirejä luvassa...

    VastaaPoista