Etelä-Karjalassa vaaliteemana eräillä on "Ei myydä maitamme venäläisille!" Kotikadullani on yksi talo venäläisomistuksessa. Anoppilan kylillä muutama lisää. Paikalliset laskettelu- ja lomakeskukset sekä vanha Rantalinna myös myyty. Veikkaan, ettei naapurikansallamme ole kuitenkaan helppoa suloisessa Suomessamme. Ryssittelyä! Tuuppimista kaupan kassajonossa!
Laskettelukeskuksissa olen tavannut monenmoisia slalom-kumppaneita. Suomalaisia sekä venäläisiä. Olen pyrkinyt suhtautumaan arvojeni pohjalta ihmisiin kansallisuudesta riippumatta. Jokainen on hyvä niin kauan, kunnes toisin todistaa. Jonkun kerran olen miltei joutunut itänaapurin ylilaskemaksi ja sadatellen todennut, että joko rinnesääntöjä ei ole käännetty venäjäksi tai laskija on piittaamaton turpelo. Toivomisen varaa jättävät ajoittain myös jonottamistavat. Se, että ihmisiä seisoo peräkkäin ankkurihissilaitteen takana, tarkoittaa jonoa! Mutta mm. Kuusamossa olemme viettäneet hauskaa joulua yhdessä venäläisvieraitten kanssa. Lapset pelasivat pöytäkiekkoa omieni kanssa. Silmää hivelivät pikkutyttöjen kauniit mekot ja rouvien kullan kimallus, korvaa kohteliaitten herrojen soljuva englanti.
Meillä käydään vaalikeskustelua siitä, pitäisikö pakkoruotsista luopua. Suomessa ruotsia äidinkielenään puhuu väestöstä noin 4 % (noin 220000). Idässä eduksi olisi venäjänkielen taito. Koko Suomessa venäjä on puhutuin vieras kieli, jopa 45 224 puhujaa. Pohjoisessa on kansa, joka puhuu kaunista etnistä saamea (pohjoismaissa yhteensä noin 30000 hlö) ja viittomakielisiä on noin 5000. Eikö kaikki kielitaito ole hyvästä?
Minulla on kytkös venäjän kieleen. 3-4 luokalla Kaukopään ala-asteella luokanvalvojani Harriet kuului Suomi-Venäjä-seuraan. Harriet halusi opettaa meille halukkaille venäjää ja perusti venäjä-kerhon. Siellä sitten ihmettelimme outoja aakkosia ja niitä seitsemää ässää, päähän tarttui muutama sana ja numerot. Edelleen osaan lukea sanoja, mutten välttämättä tiedä, mitä ne tarkoittavat!
Kouvolan jälkeen ne alkoivat: venäjän kieliset tiedotteen:
"диск, на правой. поможет вам пройти" Aja oikealla, helpotat ohittamista)
" рыбы" (Kalaa) ** käännökset Google kääntäjän, en ota vastuuta oikeinkirjoituksesta
Vähintään joka kolmas auto oli idän kilvissä ja autonkuljetusrekoissa matkasivat Jeepit uusille omistajilleen itärajan taa. Enää ei onneksi näe niitä kaikkein reuhkoimmassa kunnossa olevia rekkoja, jotka linkosivat räjähtäneet kumit päin perässä ajajan tuulilasia. Tällä kertaa ei ollut kilometrien jonojakaan Lappeenrannan kohdilla. Hieman matkan tekoa nuo kolmenkin rekan karavaaneissa ajaneet rahtarit hidastivat. Ei päässyt perjantain menoliikenteessä rivakasti ohi, kun edessä oli noin 70 metrin autojono kolmessa kerroksessa!
Ja siis: en ole rasisti! Mutta... taidan olla hätäinen! Nimittäin tuon rekkajonossa ajamisen lisäksi huomasin ärtyväni kassajonossa.
Tytär halusi shoppailemaan H & M:ään, koska liike on Imatralla parempi kuin meillä Hämeenlinnassa. Siispä sinne. Parkkihallissa jo huomasimme, että tänään oli kansainvälinen shoppailupäivä... Vaaterekkien seasta bongasin 2 muuta suomalaista seuruetta. Kaikki muut olivat venäläisiä. Venäjän kieli oli yleisin puhuttu ja kuultu kieli. Naiset olivat pukeutuneet tyylikkäästi ja miehet, jotka nojailivat tiskiin, omistivat tuhdin kukkaron. Rouvat ja lapset kantoivat sylin täydeltä vaatteita ensin sovitukseen, sitten kassalle. Siellä heitä palveli asianmukaisesti yksi venäjää taitava nuori nainen. Muut puhuivat englantia asiakkailleen, kysyi kohteliaasti passia tax free-ostoksiin. Minä seisoin yksien housujen kanssa kolmantena palvelujonossa. Aikaa vierähti vartti, hermosoluja tuhoutui useampi kymmentuhat, reisi-, poski- ja peppulihakset kiristelivät. Sitten hymyillen kassaneiti kiitti edessäni asioineen asiakkaan ja sanoi minulle "Morjens!"
Maailmalla minua siis saatetaan luulla venäläiseksi, mutta kotimaassa ilmeisesti erotun suomalaiseksi. Kireys lihaksista katosi samantien ja tyytyväisenä maksoin ale-housut. Olen vaan niin kamalan hätäinen, nopeisiin liikkeisiin tottunut karjalaismuija.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti