Tosi ryhmäytynyt

Olen pitänyt majataloa heinäkuussa yhteensä 16 ihmiselle.  Tyttären rippijuhlien aikaan täällä yöpyivät anoppi ja appi, tyttären 3 kummia ja yksi serkku lapsensa kanssa. Ruokapöydässä oli hulinaa ja keskellä suuri lammaspata. Juhlilta jäi kummityttöni oman neidon kaveriksi kolmeksi päivää. Viime viikolla kävi tuttavaperhe pohjoisesta ja kaksi alle kouluikäistä tenavaa toivat mukavaa vaihtelua kohta neljän aikuisen perhe-elämään. Enää eivät näy vanhempieni Fiatin takavalot. Starttasivat äskettäin kohti Imatraa. Huomenna tulee rakas ystävä ja kummityttö Sveitsistä. 


Minusta on ihanaa kun ympärillä on italialaisen suurperheen tuntua. Siinä on elämän maku. Sosiaalisuus onkin ehkä suurin erottava tekijä minun ja mieheni välillä. Hän on enemmän omaa aikaa ja tilaa tarvitseva, mutta hyvin kestää hänkin mieluisia vieraita!


Siivosin pöydältä tyttären rippikortteja ja huomasin sekaan joutuneen yhden omani: kortti, jonka sain pienryhmältäni Orivedellä. Se oli nk. "enkelinsiipi-kortti", palautetta saajalleen. Korttia katsoessani virisi ajatus tästä postauksesta. Jo ammatissani tapaan paljon ihmisiä, kotimajatalon pitäminen on siis minulle hyvin luontevaa. Olen siis sosiaalinen. Kortissa olivat myös seuraavat sanat: pirskahteleva, välitön, iloinen, huumorintajuinen, helposti lähestyttävä, ihmisiä ymmärtävä, kannustava, suloinen, kertomisen lahja. Huoh! Aika paljon neljän päivän tuttavuuden perusteella... 

Noilla luonteen piirteillä minulle on hyvin ominaista ohjautua erilaisiin sosiaalisiin tapahtumiin ja ryhmiin. Myös ohjata itse ryhmiä. Aloin tutkailla, moneenko Fb-ryhmään kuulun. 


Ensimmäinen ryhmä, jonka itse perustin, on Viisas Kynä. Se pohjautuu voimauttavaan kirjoittamiseen ja nimi tulee Vanajaveden opistolla ohjaamastani vastaavanlaisesta ryhmästä. Sittemmin siihen liittyi lisää kirjoittamisesta kiinnostuneita ja tällä hetkellä jäseniä on 40. 


Kierrätyksestä kiinnostuneena liityin ryhmään Annetaan/Lahjoitetaan. Minut on kutsuttu kolmeen ryhmään. Varma poru on itkijänaisten oma poppoo, jossa jaetaan erilaisia itkettäviä kokemuksia musiikin, elokuvien tai muun liikuttavan tiimoilta. Siellä suhtaudutaan lempeästi ja välillä naurahdellenkin mielenliikutuksiin. Curling Mothers? on ryhmä äideille, jotka pohtivat omaa osuuttaan kasvattajana. Kirjoittelemme ilmiöitä eri-ikäisten lastemme maailmasta, siis parasta vertaistukea! Viimeisin kutsu on ryhmään Kuvia ja lauseita. Ihania vinkkejä kirjoista ja elokuvista. 


Kohta vuoden on pyörinyt Meidän lotto-porukka (suljettu). Meitä on siinä viisi ja joka viides viikko osuu rivin kustannus kullekin. Ihmeen hyvin olemme muistaneet vuoromme toimittaa. Vain kerran on jäänyt viikko väliin.


Toukokuussa päättyneen Voimauttava valokuva- koulutuksen jälkeen perustin ryhmällemme oman foorumin Annen voimaantuneet (suljettu). Sinne ilmaantuu voimauttavia otoksia ja kuulumisia valokuvan ympäriltä. Ryhmään kuuluu 12 jäsentä. 


Ja sitten on MummUla (suljettu). Paikka, johon saa mennä maailman murjomana tai levittää hyvää tuulta, sellaisenaan kun on kulloinkin. Sinne on kutsuttu samanhenkisiä ihmisiä ja tällä hetkellä siihen kuuluu 49 jäsentä. Aktiivisia meistä taitaa olla noin 15. Pohdimme maailman ja elämän menoa luottamuksella. Huomaan notkuvani MummUlan liepeillä useamman kerran päivässä. Se jos mikä on voimauttava paikka! 


Kesäloma loppuu reilun viikon päästä. Silloin hiljalleen paluu arkeen ja ryhmän ohjaamiseen. Ahvenistolla käynnistyvät toimintamahdollisuuksien arviointiryhmät, päiväosaston toiminnalliset ryhmät sekä kirjallisuusterapiaryhmä. Syksykin saapuu sitten aikanaan ja Vanajaveden opiston ohjelma pyörähtää käyntiin. Olen ilmoittanut sinne kaksi kirjoittajaryhmää: Viisas kynä alkeet ja Muistoina paperille, ikäihmisten muistelukirjoittaminen. Katsotaan miten runsasta saalista tämän syksyn katiskaan tarttuu =0) Luvassa on vielä kirjallisuusterapia-koulutusta Lahdessa Palmeniassa. Ohjaan siellä kokemuksellista opiskelijaryhmää syyskuusta ensi vuoden toukokuulle kerran kuukaudessa. 


Niin että melko ryhmäytyneitä tässä ollaan. Silloin tällöin hiljaisuus hoitaa korvia ja mieltä metsälenkeillä koirapojan kanssa tai iltaisin lukuhetkinä. Myös tämä kirjoittaminen jäsentää päätä ja kaiken kakofonian keskellä sen kautta tiedän, mitä itse ajattelen asioista. Ryhmäytymisessä yksi suurimmista haasteista onkin erottaa omat ajatukset jaetuista, varastetuista ja lainatuista.