Ihan mahtavaa: olemme taas normaaliajassa! Keho herää aamuisin paremmin. Tosin illalla alkaa uni painaa luomissa jo yhdeksän kantturoilla, mutta näin hämärän aikaan so what! Kesäaikaan siirtyminen onkin sitten ihan eri juttu. Aikavarkaat vievät elämästä yhden tunnin ja siihen tottumiseen menee koko kevät.En ole ikinä ymmärtänyt tätä kellojen vatkaamista suuntaan ja toiseen. Eikö voitaisi pysyä ihan normiajassa vallan kokonaan? Ei ne lehmät navetassa toimi kesä- tai talviajan mukaan. Mitä väliä sillä on, onko marraskuussa pari viikkoa valoisampia aamuja? Pimenevät kuitenkin joulua kohti ja kohta on unohdettu koko saatu etu. Keväällä valaistuu luonnon mukana päänuppikin. Kuka silloin lisävaloa tarvitsee? Ja on niitäkin, jotka siitä valon lisääntymisestä kärsivät.
Muutenkin takkuilevan VR:n pitää rukata aikataulujaan taas jälleen kerran. Pysäköinninvalvonnassa vietetään juhla-aikoja: autojen kellot ovat väärässä ajassa ja sakkolappuja saa kirjoittaa jännetupit tulessa.
Minulle sopii normaaliaika! Käsi ylös, kuka haluaa jatkossakin siirrellä kellojaan? Olohuoneessa voin etsiä uuden paikan tai siirtää makuuhuoneen kellon keittiöön. Muuten voi minun puolestani ajan kanssa leikkiminen loppua! Ei ruuallakaan saa leikkiä, miksi sitten ajalla saisi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti