Jatkan vuoden kierron ajan uusien kokemusten keräilyä ja raportointia. Tähän kesäkuuhun mahtui kaikenmoista: Ilmojen puolesta liki pitäen pelkkää sadetta, mutta kokemuksien osalta kaikkea mielenkiinoista ja kivaa. Tekisi mieleni kirjoittaa, että elämäni ensimmäistä kertaa näin sateinen kesäkuu, mutten voi olla varma, muistanko oikein!
Kesäkuu alkoi hiljentymällä. Olin elämäni ensimmäistä kertaa mindfulness-retriitissä. Toki sinne mennessäni en tiennyt, mitä oli luvassa... Mindfulness on tietoista läsnäoloa tilanteissa ja itsessään. Retriitti mentiin puhumatta, hiljaa ruokaillen, hiljaa kulkien ja hengitellen. Karjalaisluonteelle se oli outoa ja haastavaa. Enhän minä ole tottunut olemaan hiljaa tapahtumissa. Aina haluan jakaa ajatuksia ja kuulla toisten kokemuksia. Myönnän, että paikoitellen minun oli vaikea pitää pokkaa... Lähtiessäni Turusta kotiin päin mieli tosin oli levollinen ja kummasti laulatti koko matkan. Ehkä menen toistekin, mutta en retriittiin vaan muunlaiseen mindfulness-tapahtumaan.
(Tuona sunnuntaina alahuuleeni pullahti 3 herpesrakkulaa... 3!!! Koskaan aiemmin minulla ei ole ollut tuollaista turvonnutta huulta. Yleensä yksi yskänrupi on riittänyt aiheuttamaan kurjan olon. Kirjoittajaryhmäni veisteli, että ne oli ne puhekuplat, jotka pusertuivat huulesta ulos, kun jouduin olemaan päivän hiljaa.)
Ensimmäistä kertaa historiassa ohjasin kesäisen kirjoittajaryhmän. Viisas kynä luonnossa kokoontui kolme kertaa kolmen oppitunnin ajaksi kerrallaan aina eri luontokohteeseen. Tapasimme Kaupunginpuistossa, Mantereenlinnalla ja Aulangon Tekosaaressa. Olin miettinyt luontokirjoittamisen perusteita etukäteen ja suunnitellut sytykkeet kirjoittamiselle. Perehdyimme mm. tekemään tekstejä aistien pohjalta ja pohdimme itselle tärkeän asian kanssa kulkemista porttien läpi. Ohjaajalle antoisa ja erilainen työ. Palaute kurssista oli hyvinkin positiivinen, joten ensi kesänä taas!
Kesäkuun 6. päivä olin vaativan paikan edessä. Suunnittelemamme kirjallisuusterapiaohjaaja -koulutus oli tullut siihen pisteeseen, että oli tehtävä oppilasvalinnat. Haastattelimme hakijat neljässä ryhmässä, ja illalla olo oli väsynyt, onnellinen ja me vastuuopettajat ihan hepulissa. Hannalle iso kiitos yhteisestä polusta! Koulutus alkaa 18 innokkaan kurssilaisen voimin 29.8.14.
Kävin ystävättäreni kanssa ensimmäistä kertaa Helsingin Gardeniassa. Ihana pieni keidas kaupungin kupeessa. Trooppisia puita, kukkia, tuoksuja ja karppialtaita rillit huurruttavassa kosteudessa. Pihassa olivat pionit ja ruusut täydessä kukassa. Saimme retkipäiväksi yhden kesäkuun ainoista sateettomista päivistä.
Ja sitten elämäni ensimmäinen matka Latviaan Riikaan. Via Baltican kautta Tallinnasta sinne ajaa noin viidessä tunnissa. Viron puolella tiet olivat hyvässä kunnossa, Latvian rajalla ne muuttuivat ensin kuoppaisiksi, mutta paranivat Riikaa kohti. Liikennekulttuuri siellä tosin oli ihan villiä, hulluja ohituksia, neljää autoa rinnakkain, singahteluja kaistalta toiselle. Ihme kyllä, matkalla ei näkynyt juurikaan ruttuisia autoja! Vanha Riika on kaunis. Aivan mielettömän kauniita kapeita kujia, jugend- ja goottiityylin rakennuksia, myös moderneja, väriä ja mukulakiveä. Kielestä ei kyllä juurikaan mitään tajunnut. Siitä oli hyvin vaikeaa johtaa mitään järjellistä verrattuna mihinkään kieleen. Englannilla pärjäsi kohtuullisesti. Tosin latvialainen korostus oli venäläistyylisen "pjehmeä",
Kaupunkiin mahtui monen sorttista ravintolaa. Testattua tuli
* italialainen Il Patio: perheomisteinen lämpimän ilmapiirin taverna kellarikerroksessa, kaariholvikatot ja erinomainen ruoka pieneen hintaan.
* latvialainen Province: hyvää kalaruokaa aurinkoisella terassilla, sinä päivänä tarkeni onneksi. Maistelin Riga balsamia... aika myrkkyä, mutta varmasti sulattaa ruuan kuin ruuan.
* intialainen Raja: ravintola, johon saivat tulla koiratkin. Viereisessä pöydässä istui parsonrussell muina miehinä kolmen hengen seurueem jatkona ja naposteli isäntänsä jakamaa naan-leipää. Minä söin kasviscurrya ja nautin.
Hotelli oli hyvä, mukava ja huone suorastaan ylellinen. Huoneessa oli erillinen ruokailutila erkkerissä, suuret kaapistot vaatteille, ilmastointi ja kylpyhuoneessa poreamme.
Nyt sitten kohti uusia seikkailuja ja toivottavasti hehkeämpää heinäkuuta!
PS. Riika on Euroopan kulttuuripääkaupunki. Katukuvassa näkyi paljon erilaista taidetta. Liitän loppuun kuvakavalkadin näkemästäni.
 |
| Jättimäiset etanat olivat vallanneet Riika aukiot |
 |
| Neuletaidetta liikennemerkkipylväissä |
 |
| Kulttuuripääkaupungin koristeita puissa |
 |
| Sammakko kadunkulmassa |
 |
| Torvisoittajien tauko |
 |
| Valokuvataiteen museosta |
 |
| Via Balticalla saavuttaessa Riikaan |
 |
| Kivitaidetta |
 |
| Toinen jättietana |
 |
| Koristeita kujalla |
 |
| Latvian kansalliskirjasto |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti