Tosi hiki

Viikonloppu Vierumäellä. Työkaverini houkutteli Hyvä terveys-lehden lukijamatkalle naisten hyvinvointi- ja painonhallintaviikonloppuun. Olin viettänyt siellä yhden viikonlopun golf-kurssilla ja tiesin paikan viehättäväksi ja monipuoliseksi. Lähdin siis hyvin mielelläni, jopa innoissani. Reissua varjosti vain alkuviikosta vaivannut vatsatauti ja sappikohtaus.

Perjantaina testattiin kunto, lähtötaso. Pelotti. Nuoruuden yleisurheiluharrastus on jo kauuuuuuukana takana! Vuoteen 2007 olin harrastanut aktiivista kuntoliikuntaa, mutta polvileikkaus sotki kuntoilun puoleksi vuodeksi. Innolla aloitin uudelleen, mutta tatsi oli jotenkin kateissa. Tuosta lähtien olen ollut satunnainen liikkuja, koiralenkit 15-60 min. Myös latinotanssi jäi alle kymmeneen kertaan per lukukausi. Harmillista. Sitä lajia rakastan. Pari kolme kertaa vuodessa laskettelemassa ei juuri kuntoa kohota ja kuntosaliharjoittelua olen inhonnut. Siitä tuli aina kuvottava olo. Hiihtelen alle 50 km/talvi, luistele en yhtään. Painoa oli kertynyt operaation jälkeen kymmenisen kiloa.

Ei siis ihme, että kauhistutti istahtaa testipyörän satulaan. 12 minuuttia kolmella eri vastuksella ja halutessa vielä yksi 4 minuuttinen lisäaikaa lisävastuksella. Otin sen, halusin haastaa itseäni. Elastisuutta mitattiin olkapäistä, lonkista ja kyljistä, lihaskunto-osuus kattoi vatsa-, käsi- ja reisilihakset. Tulokset puhuivat karua kertomaa. Peruskunto on suomalaista keskitasoa, lihaskunto huono, elastisuus keskinkertainen. Varsinkin vatsa- ja käsivarsien lihasten voimat ovat ala-arvoiset. Sen kyllä tiesinkin. Olisin kuvitellut olevani notkeampi...

Saimme omat henkilökohtaiset sykerajat. Niiden mukaan yritimme ohjelmoida lumikenkäkävelyn. Sykettä nostatti viikonloppuna myös zumba, josta nautin aivan suunnattomasti. Lihaskuntotreenejä olivat fitball (jumppapallo) sekä trx (roikutaan oman kehon vastuksella kahvoissa narujen päässä). Venyttelimme ja teimme rentouttavan chiball-osionkin. Chiball oli miellyttävä, tuoksuva luttana pallo, jonka kanssa jäljittelimme tai chi´n liikeratoja. Tuttua sekin vuosien takaa.

Iltaisin olin niin poikki, että hepulin puolelle meni. Uni tuli hätäisesti, mutta kroppa oli niin ylikierroksilla, että heräsin aamuyöstä pyörimään.

Vierumäellä on näiden loistavien liikuntamahdollisuuksien lisäksi mahtava ruoka. Tuolla rääkillä sitä sai syödäkin kaksin käsin. Luento-osuuksissa opastettiin oikeanlaiseen ravintoon ja sen merkityksen saloihin painonhallinnassa. Kyllähän sitä jo tietää, että kuluta enemmän kuin syöt. Kunpa se olisikin niin yksinkertaista. Pitää myös huomioida riittävä kuitujen, rasvojen, proteiinin ja vitamiinien saanti.
Hiilihydraattien osuus kyllä täyttyy kevyesti. Luento alkoi kuulostaa ydinfysiikalta! Lounaalla ja päivällisellä kieltämättä tuli huomioitua lautasmalli ja kasvisten osuus. Tämä täytyy siirtää kotioloihin! Kotimatkalla pysähdyimme kauppaan. Sieltä tuli kassissa kotiin kukkakaali, varhaiskaali, kolmen värisiä paprikoita ja omaa, maitorahka, raejuusto ja kuitupitoista leipää.

Minä olen makean perso. Jos olen jouten, tekee mieli napostella. Vierumäellä ei käynyt suklaa ja irtikset edes mielessä. Yksi syy varmasti oli se, ettei ehtinyt. Ohjelma oli tiukka, mutta mieluisa. Sitä pörräsi pari päivää endorfiinihumalassa. Ei kyllä myöskään ehtinyt tulla kiljuva nälkä. Sopiva ruokailurytmi piti siitä huolen. Ohjenuoraksi saimme: jos on joutoaikaa, lähde kävelylle napostelun sijaan.

Ihan liian vähän tulee tehtyä kunnon hikiliikuntaa viikottain. Kuntotestauksen tulosten pohjalta liikunnanohjaaja laati minulle kuntoilusuunnitelman. Tässä parannellessa kipeitä uudelleen löytyneitä lihaksia vahvistin uuden vuoden pyhiä päätöksiäni: Ti kuntosaliharjoittelu työkaverin (ft) kanssa,  ke tunnin kävelylenkki koiran ja kaverin kanssa, to fiesta latina kaverin kanssa kimppakyydillä, joka päivä koiran kanssa vähintään kortteli ympäri ja viikonloppuna koiralenkkejä pidemmän kaavan mukaan tai vaihtoehtoisesti laskettelemaan, hiihtämään tai lumikenkäilemään tai su latinos. 

Katsotaan kuis ämmän käy! Ajattelin lopettaa ylös-alas-jojoilun!