Tosi halpa reissu

Terveisiä keväisestä Prahasta! Oi, mikä kaupunki! Kauniita rakennuksia, ystävällisiä ihmisiä, kiireetöntä olemista, hyvää ruokaa, halpaa olutta ja lämpöäkin viimeisten kahden päivän aikana 19 astetta.

Olin jo kauan haaveillut matkasta Prahaan. Jokin noissa vanhoissa kaupungeissa on, joka puoleensa vetää. Niskat nyrjähdellen katselen rakennuksien yksityiskohtia aina niiden katon rajaan saakka. Prahassa se oli hieman hankalaa, koska joka paikassa oli mukulakivikatuja, eivätkä ne aina olleet ihan tasaisimmasta päästä. Jalka töksähteli useaan otteeseen kivetykseen, mutta kaatumisilta vältyin.

Tutustuimme Prahan linnan alueeseen, sen rakennuksiin ja vallipuutarhaan. Upein rakennus oli Vituksen katedraali, johon emme sitten sisälle menneet, koska jono ovella oli yli 300 metriä. Mieheni on tunnetusti huono jonottamaan... Goottilaiset pilarit ja tornit ja seinäkoristukset olivat aivan uskomattomia ulkopuolellakin.

Lilluimme tunnin jokilaivalla Vltava -joella ja katselimme kaupunkin sieltä käsin. Kävelimme kapeita kujia, vaeltelimme puistoissa (Petrinin kukkula, Wallensteinin puutarha ja kasvitieteellinen puutarha), istuimme virvokkeilla Raatihuoneen aukiolla ja katselimme tasatunnin vaihtumista astrologisesta kellosta.

Rakastan taidetta ja gallerioissa vierailua. Kävin katsomassa näyttelyn, jossa oli Salvador Dalin grafiikkaan, akvarellejä ja veistoksia, Alfons Muchan töitä sekä valokuvia molemmilta. Vaikuttavaa!

Saimme myös tilaisuuden käydä kuuntelemassa tsekkiläistä kitaristipariskuntaa. Tilaisuus järjestettiin taidegallerian kellarissa. Muusikot soittivat akustisilla kitaroilla mm. Bachia, Vivaldia, Dvorakia ja flamencoa. Pariskunta oli erikoistunut espanjalaiseen kitaratyyliin ja he soittivat mahtavasti yhteen. Puhetta ei juuri tarvittu, elekieli ja katse toimivat viesteinä.

Taidemaalari, jonka töitä galleriassa oli, oli nimeltään Onishenko. Hän oli töissään kuvannut myös Prahan kattoja, ihmisiä askareissaan sekä maisemia.

Onishenkon töitä oli esillä myös hotellissamme Hotel Leonardossa. Palvelu tuolla oli hyvää ja ystävällistä, aamupala runsas ja monipuolinen ja mikä parasta, sijainti hyvä. Hotellilta pääsi kävellen kaikkiin merkittävimpiin nähtävyyksiin ydinkeskustan alueella alle 20 min.


Prahan kaduilla saattoi löytää taidetta yllättävistä paikoista. Oli muuri, johon oli maalattu John Lennonin kuva, katutaidetta, kujan yllä roikkuva veistos, joka esitti yhdellä kädellä tangosta roikkuvaa miestä sekä patsaita talojen seinissä ja katoilla. Monet ravintoiden ja erikoiskauppojen mainokset olivat myös hienoja. Valitettavan paljon upeiden talojen julkisivuista kuitenkin löytyi myös tageja, suttauksia.

Kaikkein vaikuttavimmin Prahassa koin kuitenkin vanhan juutalaiskorttelin alueen. Juutalaisten elämä on aina kiehtonut minua ja olen tuntenut suurta empatiaa heidän kokemaansa vainoa kohtaan. Alueella pääsi tutustumaan vanhaan hautausmaahan sekä useampaan synagogaan. Pysähtyminen oli konkreettinen, kun kävelin sisään Pinkasin synagogaan: seiniä kiersivät 80 000 tsekinjuutalaisen nimet, jotka olivat menehtyneet holokaustin uhreina. Valtava määrä konkretisoitui kertaheitolla. Ja kyse oli vasta pienestä määrästä uhreja, vain tsekin alueelta. Hautausmaa oli sekavuudessaan kaunis, kiviä sikin sokin vinksallaan vähän joka suuntaan.

Ja se ruoka! Tsekkikeittiössä ei rasvaa, lihaa eikä suolaa säästellä. Kasvikset taas olivat harvinaisuus ja usein tilattavissa erikseen. Emme syöneet huippuravintoloissa. Lasku kalleimmassakin paikassa oli juomineen alle 50 e kahdelta. Huippupaikka oli vanhassa kaupungissa kujien sokkeloista esiin kävelty Mlejnice. Alkupaloiksi Brietä ja karpalohilloa sekä olutjuustoa miehelle. Pääruokana söimme molemmat leipään tehdyn gulassin. Aivan mielettömän hyvää! Minä nautin vielä jälkiruoaksi omenastruudelia vaniljajäätelöllä ja jälkiruokaviinin. Kyytipoikana join 4 dl punaviiniä, mies litran olutta. Koko satsin hinta 32 e ja seurauksena totaalinen ähky! Palasimme Mlejniceen vielä viimeisenä Praha-päivänä. Mies nautti himoitsemansa possun polven...

Olut oli siis hirmuisen halpaa. Puolen litran tuopin sai sivummalla alle eurolla. Keskimäärin se maksoin 1,5 e. 0,3 l kivennäisvesi maksoi saman verran, punaviini (2 dl) reilut 2 e.

Suurempia tuliaisia emme hankkineet. Toisena päivänä kaupungilla kävi kova ja viileä tuuli ja molempien oli pakko ostaa itselleen Praha-hupparit, jotta tarkenimme loppupäivän. Ja tietysti perheen nuorille ja koiravahdille jotain pientä kivaa. Itselleni hankin iki-ihanan MYYRÄN, Krtek tsekiksi. Kun lapset olivat pieniä, myyrä-piirrossarja pyöri tv:ssä. Hankin silloin heille myös Milerin piirtämiä kirjoja. Myyrä vaan on niin ihana <3

Palanen sydäntä jäi Prahaan. Luulen, että palaan sinne vielä ja tallennan lisää upeita muistoja kamerallani.

Vielä muutama makupala upeista taloista.

Prahan kattojen yllä

Fred & Ginger