Tosi kohuotsikoita ja negatiivisuutta

Olen sangen kyllästynyt, lievästi ahdistunutkin, joskus vihainen ja turhautunut lööppeihin. Tunnen ajoittain suurta vimmaa kirkua lähikaupan kassan edessä (missä ovat tuoreimmat viikko- ja iltapäivälehdet), että "Eiiiii, ei maailma ole pelkästään noin paha! Uskokaa lapset ja nuoret hyvään (-kin)!" Paljonko tässä maailmassa painavat oikeasti enää leffojen ikärajat ja lastensuojelu? Lööpit tappotarinoineen, sotakuvineen, terroritekoineen, seksiskandaaleineen tuovat arjen karuna kasvavien ihmisten silmille.

Kuulen lauseet: "Ne otsikot myyvät!" Joo joo. Miksei positiivisuudella voisi myydä samalla tavalla? Kuka on saanut olla päättämässä, että vain negatiiviset, aggressiiviset, provosoivat otsikot myyvät? Kuka on alkanut niitä alunperin fanittaa? Hyvinvointi-lehdille hymistellään ja niitä leimaillaan hörhöilyksi, lällyttelyksi. Suurta hölmöyttä sanon minä!


> LISÄÄNTYNYT VOIN SYÖMINEN TAPPAA SATOJA (kevytlevitteiden myynti nousuun)
> Seksikumppani käräytti Supo-poliisin (kohta tulevat varmaan valvontakamerat Supomiesten virka-autoihin)
> Talouslama uhkaa Suomea!!! (hirveän hyvä kikka panna kaikki hanat kiinni ja käynnistää YT:t)
> KINKKUKRIISI : Joulu ilman kinkkua!!! (hamstraamaan puolitoista kuukautta ennen aattoa ettei vaan jää ilman, niinkuin länsimainen ihminen jäisi ilman ruokaa, katsokaa nälänhätäalueita!!!)
> Eläkekriisi: kohta ei eläkkeitä ole varaa maksaa
> Palkansaajia uhkaavat suuret leikkaukset / korot nousevat / työttömyyttä / verot nousevat
> Mopotyttö kuoli
> Humalassa hurjastellaan joka kymmenennessä autossa!
> Salkkareissa: elävältä hautaaminen... lapsen kaappaus... huijaus/varkaus/kavallus... yliajo... huumeiden käyttöä... raiskaus... anoreksia... (Hei, sehän on tv-sarja, miksi siitä revitään etusivun otsikoita???)
> Kannattaako mennä naimisiin: joka kolmas liitto päättyy eroon!
> Masennuslääkkeistä sairaalaan (mikähän yksittäinen lääke, yksittäinen ihminen oli kyseessä, ilman masennuslääkettä voi olla että koko henki olisi jo heittynyt, millainen oli lääkkeen käytön ohjeistus/käyttö/seuranta, oliko henkilö hoidon piirissä vai sooloillut annostuksen kanssa jne)
> Kouluampuminen

Ja jos ei herutella negatiivisilla uutisilla, pajatetaan lehdet täyteen kehon kuvaa muokkaavia uutisia ja ohjeita:

> Karppaamalla kiloja pois jopa kolme viikossa (voi loppui pääsiäiskaupasta) > VOIKRIISI!
> Baban upean vartalon salaisuus
> Karista joulukilot
> Katso upeat kuvat uhkeasta Lolasta
> Näin hoidat itsesi bikinikuntoon (en edes halua pitää bikineitä, tarviiko siis?)
> Adele liian paksu tähdeksi TÄH?
> JLon pylly vakuutettu (ovatko kirurgien kädet?)
> Katso millainen nenä miehellä on, tiedät minkäkokoisen vehkeen löydät housuista (isojalkaisista ja pitkäsormisista on väitetty samaa...)
> Tyttö sai silikonit 16-vuotispäivänä lahjaksi äidiltään (HALOOOOOO)
> Uusi villitys Japanissa "Bagelipäät"

Ei meinaa pieni ihminen ymmärtää. En voi samaistua edes tyttäreni elämään, koska meno minun ollessani 15-vuotias oli totaalisen toisenlainen. Ymmärrän sen, että vakavista asioista ja epäkohdista pitää kertoa. En odota, että ihmisiä pidettäisiin pumpulissa. Toivoisin kuitenkin, että se sävy, jolla uutisointia tehdään olisi edes jotenkin kunnioittava ja huomioisi nuoret kaupoissa ja kioskeissa liikkuvat. Myös eri tilanteissa olevat ihmiset voivat olla kovin herkillä (mielenterveyskuntoutujat, eroprosessissa olevat, läheisensä menettäneet, vanhukset, vastasynnyttäneet, työnsä menettäneet....) Nyt alkoi tulla ihan tätimäinen olo... Toivoisin myös, että kirjoitettaessa huomioitaisiin realistisesti ilmiöiden yleisyys ja vaikuttavuus eikä lietsottaisi julkista paniikkia. Sellainen nimittäin röyhähtää vallan helposti irti!

Minä siis kaipaan isosti Arvi Lindin laulua
http://www.youtube.com/watch?v=2W4C_5RVenU