Unelmointi on ilmaista. Se, miten suhtautuu unelmiinsa onkin sitten valintakysymys. Jos suhtautuu unelmiinsa niin, että ne on toteutettava, voi elämä muuttua paitsi kalliiksi myös suorituskeskeiseksi. Tällöin unelmointi -sanaa en ehkä edes käyttäisi. Sen tilalle ottaisin suunnittelun, suunnitelmallisuuden.
Ai ei oo iisii?" Epäiisiyden voi ajoittain keskeyttää unelmoinnilla, haaveilulla. Haaveillaan matkasta kaukomaahan, uudesta autosta, pitkästä vapaasta, uusista kengistä, koiranpennusta, vauvasta, muutosta uuteen asuntoon... Toteutettuna kallista, kaikki tyynni, mutta haavetasolla ilmaista. Siis, onko köyhällä varaa unelmiin? On!
Moni jaksamista ja mielenterveyttä hoitava menetelmä hyödyntää haaveilua. NLP -tekniikoissa on paljon mielikuvien ja haavepaikkojen hyödyntämistä. Ratkaisukeskeisyydessä voidaan itse siirtää johonkin parempaan tilanteeseen ja kuvitella, miltä sieltä käsin elämä maistuu. Kirjallisuusterapeuttisessa harjoituksessa voidaan muistella tulevaisuutta pohtimalla, miltä toteutunut haave näyttää 5 vuoden kuluttua, mitä olen tehnyt, miten se mahdollistui. Jos ihminen ahdistuu tästä, kokee sen turhana, koska ei kuitenkaan voi asiaa toteuttaa, suhtautuu hän liian vakavasti koko elämään. Haaveilulla ja leikkimielisyydellä on tarkoitus saada itseen positiivista energiaa, liikuttaa mielikuvitusta ja tarjota uusia perspektiivejä. Haaveilemattomuus, unelmoimattomuus pitävät kiinni jumissa, mikään ei liiku, muutos ei ole edes energiatasolla mahdollinen.
Taas palaan lempiaiheeseeni vetovoiman lakiin. Sitä, mitä toivoo, kannattaa ajatella usein, vaikka iltaisin ennen nukkumaan menoa. Voi vaikka kirjoittaa siitä päiväkirjaan 3 riviä, ei tarvita enempää. Jo tuo suuntaa ajatuksia ja energiakentät pyörähtävätkin eduksesi eivätkä jumita negaatioissa.
Olen kuunnellut keskikorva ulkona uusia lauluja ja ilokseni löytänyt useita, joissa ihmistä kehoitetaan suhtautumaan avoimesti tulevaan, haaveilemaan ja käyttämään ajatuksen voimaa.
Kuunnelkaapa nämä ja tunnelmoikaa! Haaveilu ja unelmointi on ilmaista, mutta jos oikein kovasti niitä toivot, ne voivat jopa joku päivä toteutua!
http://www.youtube.com/watch?v=yRhq-yO1KN8 (okei, hieman vanhempaakin joukossa)
Ja sitten on kaikki se haaveiltava, mikä ei ole materiaa. Niiden unelmien toteuttaminen voi olla jopa ilmaista. Jos siis haaveilet lausumisesta, laulamisesta, näyttelemisestä, kirjoittamisesta, tanssimisesta, soittamisesta tms. Ryhmiin mukaan pääset monesti näkemällä vain menemisen vaivan. Ja jos se ei ole ihan ilmaista, se on halpaa. Ukulelen saa omakseen parilla kympillä, kynän ja paperia saat vitosella. Kuoron tai ryhmän jäsenmaksu on ehkä kympin tai kaksi, vuodeksi.
VastaaPoistaVoit mennä ilmaiseksi meren rantaan haaveilemaan, metsiin samoilemaan, jokivarteen lukemaan, ystäviä tapaamaan. Ai onko ne muka jotain haaveita?! Aika itselle, omien rakkaiden asioiden parissa voi ola ja monelle on! Kaikki eivät sellaista itselleen salli. Kiireiden varjolla, (muka)pitämisten ja (muka)pakkojen takia.
Haaveileminen on myös ilmaista hupia. Itse nautin suunnattomasti siitä, kun elän etukäteen jonkin haaveeni, päiväunissa. Haaveilu ja odottaminen on ihanaa, kaikki on silloin täydellistä. Ja vaikka ihan hullulta kuulostaa, niin minua ei haittaa, vaikkei se unelma koskaan toteudukaan. Iloitsin siitä jo unelmoidessani. Jos se toteutuu, saan nautiskella siitä kaksi kertaa.
Kaikki on mahdollista, kun uskallan tietää, mitä haaveksin ja haluan. Valmistaudun ottamaan vastaan. Vaatimatta. Antamalla asioille aikaa tapahtua, aikatauluttamatta.
Ihan viime päivinä olen omassa elämässäni tätä taas moneen otteeseen todistanut. Hykerryttää vietävästi, kun elämä yllättää sillä, mitä toivoi. Joskus hieman eri lailla kuin ajattelin mutta silti.
Haaveet ja unelmat ovat ehtymätön luonnonvara.
Ihanaa Kerttuli, kun otit tuon syventävänä esille <3 KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ!
VastaaPoistaOlen sitä mieltä, että aina pitää olla unelmia, ne antavat elämälle siivet, jotka kannattavat pitämään jalat vahvasti maan pinnalla ja nauttimaan jokapäiväisistä asioista, jotka tekevät meidät onnellisiksi, ne antavat myös mahdollisuuden lentää unelmista – unelmiin.
VastaaPoistaLaitoit Satu laukustasi erilaisia postikortteja ja valokuvia kahvituvan pöydälle, kirjoittajaryhmäläiset saivat valita niistä jokainen yhden. Minä valitsin postikortin jossa oli kaunis korkea koristeellinen metalliportti, jonka suojassa ihana puutarha. Tästä on aikaa reilut 10 vuotta, jolloin avasin portin vapauteen ja näin yksi hartaimmista unelmistani toteutui. Sain terveyteni takaisin. KIITOS SATU!
Paratiisiimme istuttamani kukat jäivät Savoon, mutta Hankaveden rannalla vietetyt vuodet ovat muistoina sydämissämme, paratiisimme on muuttanut uuteen osoitteeseen tänne Keski-Pohjanmaalle, viihdymme täällä ja nautimme siitä, että saamme olla terveitä ja onnellisia, sekä unelmoida ja haaveilla…
Postikortin aihe inspiroi
Mielikuvitukseni valloilleen
Olen avannut portin vapauteen
Eteeni avautuu silmiä hivelevä näky
Maisema antaa minulle mahdollisuuden
Valita miellyttävin - turvallisin reitti
Maantie, vaikka hurmaavaan Roomaan
Kaukana häämöttävä sinivihreä valtameri saarineen, koralliriuttoineen
Taivaan sini, korkealla, äärettömänä horisontissaan
Unelmista saan voimia jatkaa matkaa yli talven
Syksyn raikkaassa luonnossa liikkuessani, ajattelen jo uutta kevättä
”Paratiisiimme” istuttamieni kukkien heräämistä
Kohti nousevaa aurinkoa.
Kirjoittaminen on minulle vieläkin silloin, tällöin rentouttava ja voimia antava harrastus, kirjoitan silloin, kun siltä tuntuu. Marraskuu runo syntyi maanantaina 4.11.2013 aamulla auringon noustessa.
Marraskuu
Tämän vuoden
kevät, kesä ja syksy
ovat jääneet taa.
Marraskuu on siirtänyt
meidät talviaikaan.
Sateinen ja lämmin sää
on kasvattanut runsaat
piilossa lymyilleet
suppilovahverorihmastot
koreihimme poimittaviksi.
Töyhtöpäiset tilhet
etsivät ruokaa pihakoivuista,
joiden rungot kiiltävät
auringonsäteiden hehkusta.
Illan tummalla taivaalla
keltainen kuu-ukko nauraa ja
tuikkivat tähdet hymyilevät.
Kiitos Raija <3 Ihanaa, että kirjoitat aina vaan! Siinä on voimaa ja se voimauttaa!
PoistaKun marraskuu murentaa valon,
VastaaPoistamielen valo syttyy unelman voimasta.
Mitä vikaa on loikoilla peiton alla,
katsoa kynttilän varjoja seinällä?
Mielen valo syttyy unelman voimasta,
läpi ajan ja pimeyden lentää keho.
Katsoa kynttilän varjoja seinällä
ja kuvitella palmu taittamassa auringon säteitä.
Läpi ajan ja pimeyden lentää keho.
Olen kevyt ja aineeton.
Ja kuvitella palmu taittamassa auringon säteitä!
Tunnen valon pimeyden läpi.
Olen kevyt ja aineeton.
Mikä vika on loikoilla peiton alla?
Tunnen valon pimeyden läpi,
kun marraskuu murentaa valon,