"Arkielämän turvallisuus perustuu luottamukseen. - - Ihmiset ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa toistensa ja myös poissa olevien toisten kanssa, eikä usein ole muuta vaihtoehtoa kuin luottaa eri alojen tuntemattomiin asiantuntijoihin." s.152
Niinpä... Mitkä ovat ne asiat, joiden varassa voit uskoa luottavasi toiseen asiantuntijan roolissa vaikuttavaan henkilöön? Onnismaa sanoo, että usein ihminen voi valita, luottaako vai ei. Mitkä ovat siis itse kullakin ne kriteerit, joiden pohjalta luottaa? Onko se asiantuntijan puhe, josta kuuluu erehtymättömyys vai hänen avoin asenteensa kertoessaan asiasta? Teetkö luottamusta vaativia valintoja intuition avulla, puhuuko intuitiosi sinulle? Asiaan vaikuttanee myös se, kuinka paljon itse asiasta tietää etukäteen.
Minä en luota lipeviin ihmisiin, enkä heihin, jotka puhuvat pariskuntana liikkeellä ollessamme vain miehelleni (esim. autokauppa on siitä hyvä esimerkki). En luota myöskään "asiantuntijaan", joka ei vastaa kysymyksiini: joko jaarittelee ympäripyöreitä asian ympäriltä tai sivuuttaa sen kokonaan. Luottamusta herättää asiantuntija, joka reilusti sanoo asian negatiivisiakin puolia tai tunnustaa, jos ei jotain kohtaa asiasta tiedä, mutta lupaa selvittää (ja sitten vielä tuo selvitys tavoittaa minut vaikka viikonkin päästä).
"Ilman minkäänlaista luottamusta, maailman näyttäytyessä täysin arvaamattomana, olisi kuitenkin mahdotonta nousta aamuisin sängystä. Tällaisessa maailmassa ei voisi edes puolustautua tai osoittaa epäluottamusta." s. 152
Asiantuntija on usein neuvovassa ja ohjaavassa asemassa. Apua tarvitseva voi olla hakemassa uutta suuntaa elämäänsä, ostamassa uutta pesukonetta tai hankkimassa lapselleen hoitopaikkaa. Ohjauksessa ja neuvonnassa asiantuntija liikkuu herkällä, ihmisten elämään vaikuttavien päätösten alueella. Sitä saattaa asiantuntijana huomaamattaan puuttua ihmisen sellaiselle elämän alueelle, jolla on suuriakin seuraamuksia. s.161 Saatetaan antaa ohjeita asioihin, joihin apua hakeva ihminen ei ole edes apua pyytänyt. Luottamusta herättääkin asiantuntija, joka malttaa kuunnella ja oikeasti kuulla, mihin asiaan toinen neuvoja kaipaa, mitä hän haluaa tietää. "Kuunteleminen on rakkauden tärkein muoto." s.87
Asiantuntijuuden tulisi mielestäni olla tasavertaisuutta. Se voi olla coatchingia eli valmennusta, tutorointia eli neuvontaa ja tukemista tai mentorointia eli vanhemman / kokeneemman saman alan ammattilaisen kanssa tehtävää ajatustyötä ja suunnittelua. Asiantuntijuus on myös oman elämän hallintaa ja siihen luottamista. Jokainen on oman elämänsä asiantuntija. Jokainen tekee päätöksensä sillä hetkellä olevan parhaan tietonsa pohjalta. Tulevaahan ei voi tietää.On siis luotettava menneeseen, sen tuomiin kokemuksiin ja viisauteen, omaan asiantuntijuuteen ja toimittava omien arvojensa mukaisesti. Kaoottisuus ja arvottomuus luovat epäluottamusta ja katastrofeja (eri mittakaavoissa). Theodor Adorno on sanonut, että uudelleen muistaminen (=historiansa tunteminen, arvojen ja luottamuksen pohtiminen) voisi merkitä sitä, ettei Auschwitz enää toistuisi, ettei barbariaan enää sorruttaisi. Jos historia (oli se sitten maailman tai henkilökohtaista historiaa) unohtuu, yksilöt ja yhteisöt saattavat toistaa entiset virheet tiedostamatta ja jopa pakonomaisesti. s.166
