keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Tosi Toscanaa II

Tunnelmia ja kuvia Santa Brigidasta, Castello del Trebbiosta 20.-27.9.14

Viikko Toscanan auringon alla linnamaisemissa keskellä viiniköynnöksiä ja oliivipuita.

Tämä ihana miljöö löytyi ystävän kautta. Hän työskentelee matkailualalla ja yhytti meidät ja suomalaisen Italiassa työskentelevän agentin.

www.vinoturismo.it

Matkassa meitä oli 18 henkeä. Matkan syy mieheni 50-vuotispäivät. Kun ihminen ei halua pönötysjuhlia, hän järjestää itsensä maailmalle!

Castello del Trebbio on vanha linna, jo 1100-luvulla ensikivensä saanut. Tällä hetkellä sitä ylläpitää perhe, jossa on 5 jäsentä. He myös asuttavat 35-huoneista linnaa. Alakerrassa ovat esittelytilat, joiden sisustukseen ja kunnostamiseen on käytetty suunnaton määrä resursseja. Pääsimme käymään linnassa viinin maistelun yhteydessä.

Varsinaiset asuintilat sijaistevat ylemmissä kerroksissa ja niihin ei ollut turisteilla asiaa.

Linnassa on mahtava viinikellari. Siellä on vanhoja viinin valmistukseen liittyviä työkaluja ja tynnyreitä, mutta myös uudet viinin käymistynnyrit. Saimme asiantuntevaa tietoa sekä viinin että oliiviöljyn valmistamisesta.
Liki kaksituntinen esittelykierros huipentui neljän viinin (1 valkoviini, 2 punaista ja 1 jälkiruokaviini), juustojen, leipien, kinkun ja keksin maisteluun. Viiniä pyöriteltiin laseissa, katseltiin, haisteltiin, maisteltiin ja arvuuteltiin, mitä kaikkia aromeja nestemäisessä herkussa piilee.

 Mihin vain katsoitkaan, avautui näkökenttääsi kauniita rustiikkisia yksityiskohtia ja erilaisia tuoksuja kosteasta kellarista ja suuressa takassa poltetuista tukeista täyteläiseen punaviiniin.

Reitti villaltamme linnalle oli noin 300 metriä ja sitä reunustivat oliivi-, päärynä- ja sharonpuut sekä viiniköynnökset.

Olimme majoittuneet kahteen taloon: Villa Fantignanoon ja pienempään juuri remontoituun villaan. Fantignanossa on 7 makuuhuonetta kylpyhuoneineen, yhteinen keittiö, eteistilat, viinikellari ja terassi. Huoneiden sisustukset olivat rustiikkisia: tummaa puuta, punostuoleja, kukkakuoseja, metallisänkyjä... Aamulla kylpyhuoneen seinältä saattoi tuijottaa pikkuinen gekko tai jalan alta paeta sisilisko.


Villan pihapiirissä sijaitsee toinen talo, jossa asuu yksi linnan työntekijöistä ja toisessa päässä on wifi -tila tietokoneen käyttäjille. Pihalla on 10 metriä pitkä uima-allas ja aurinkotuoleja. Sää suosi meitä. Edellisellä viikolla oli alueella ollut rankkasateita, nyt aurinko näyttäytyi joka päivä ja lämpötila nousi jopa 30 asteeseen.

Kävin aamu-uinneilla viitenä päivänä. Vesi ehti yön aikana viilentyä alle 20 asteen, mutta sinne oli mentävä. Luppopäivinä makoilimme aurinkotuoleissa ja lueskelimme kuka mitäkin.
Päivän porotuksen jälkeen vesi oli jo lämpimämpää pulahdella ja viilentää auringon polttamaa nahkaa.


Keräsimme viikon alussa yhteisen ruokakassan, josta ostimme aamupala- ja lounastarvikkeet. Melkein jokainen osallistui vuorollaan jonkun aterian valmistukseen ja kaupassa asiointiin. Käytössämme meillä oli 2 henkilöautoa ja 9 hengen pikkubussi. Päivän toisen aterian kävimme syömässä kuka missäkin: osa golfkentältä palatessa lähikylässä, yhdessä linnan ravintolalla, Firenzen retkellä...

Viinikellari sai nimen "panic room". Siellä oli linnan viinejä sekä lista, johon tuli merkitä ne, jotka oli nauttinut. Aika kätevää! Tosin viinin ostaminen paikallisesta marketista oli 3 kertaa edullisempaa.

Tietenkin maistelimme paikallisia herkkuja: Pecorino -juustoa, oliiveja, oliiviöljyä ja bruchettaa, balsamicoa, ilmakuivattuja kinkkuja, papuja, mahtavia pihvitomaatteja, raakamakkaroita, pestoa ja pastaa.

Oman hauskan lisänsä aamutoimiin toi pressokeitin, jonka käyttöön kokemattomia koulutettiin. Hyväähän se oli, mutta aika homma kolmella keittimellä aamukahvit noin 15 henkilölle... kaasuliedellä!

Ja kun porukkaa on noin paljon, on taivaallista, että huoneistossa on astianpesukone!

Kun aikaisin heräsi (klo 8), ehti  nähdä upean aamu-usvan ja kuulla metsästyksen ääniä. Alueella oli alkanut metsästysaika. Koirat haukkuivat ja juoksivat talon ohitse. Ajoittain rinteillä kajahtelivat aseiden äänet.

Jos taas myöhään valvoi, saattoi ihailla taivaan punertuvaa sävyä ja arvuutella pilvien muotoja. Ohitse lennähtelivät lepakot ja taustalla suorastaan kiljuivat kaskaat. Näimme liikkuessamme myös villisian ja kauriita.

Kaunista, niin Toscanaa. Vielä muutamia kuvia maistiaisiksi. Kerron vielä tuonnempana retkistämme.
















1 kommentti:

  1. Kirjoititpa kivasti!:) Ja mahtavia kuvia!:)
    Ihan kun olis käynyt Toscanassa..:)

    VastaaPoista