Tämä on puhututtanut minua. Varsinkin nyt projektityössä kolmansista maista tulleiden todellinen hätä loikkaa silmille. Oion kantaväestön käsityksiä lempeällä otteella, kun niitä kohtaan: "Kyllä, varmasti on sellaisiakin pyrkijöitä, joilla ei ole humanitääristä avun tarvetta, mutta kuten vuoden vaihteessa huomasimme, heistä lähti suuri osa takaisin, kun olot eivät vastanneet odotuksia." "Tänne jäävät ne, jotka todella tarvitsevat apua, tai tulevat töihin tai avioituvat." "Suurin osa turvapaikanhakijoista haluaa ennemmin työllistyä kuin elää yhteiskunnan rahoilla." Eräskin turvapaikanhakijana Suomeen tullut henkilö sanoi minulle äskettäin, että hän haluaa mennä töihin ja maksaa takaisin siitä kaikesta hyvästä, mitä Suomi on hänelle mahdollistanut! Me tarvitsemme uutta työvoimaa ja maahanmuuttajissa on paljon potentiaalia ja taitoa.
Kulttuuri, josta pakolaisia tulee on usein hyvinkin erilainen kuin meidän nuori pohjoismainen meininkimme. Ilmastolliset olosuhteet jos nostaa keskiöön... öööö... Jos nyt oikein olosuhteisiin vedoten kärjistää, en minä lähtisi huvin vuoksi hakemaan uutta elämää Alaskasta, Grönlannista, Etelänavalta!
Usein jossain kohtaa keskustelua maahanmuuttoon, pakolaisiin, turvapaikanhakijoihin liittyen kuulee fraasin "laitettaisiin ensin oman maan asiat kuntoon!" Niinpä! Siinä sitä showta sitten riittääkin, jos vaikka aloittaa tuosta kansanterveysongelmasta nimeltä alkoholismi. On nimittäin semmonen koirankakan kokoinen läjä rahaa sen hoitoon verrattuna tuo maahanmuuttajuuteen satsattu. Että kuppia vai kotoutumista?
"Alkoholi on työikäisten suomalaisten miesten ja naisten merkittävin kuolinsyy, lisäksi alkoholi kaksinkertaistaa riskin päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Siten alkoholin kustannuksia yhteiskunnalle voidaan laskea myös menetettyjen työvuosien perusteella. Työterveyslaitoksen pääjohtajan Harri Vainion mukaan alkoholin takia menetetään laskennallisesti vuosittain 3900 elinvuotta jokaista 100 000 asukasta kohden. Luku tarkoittaa sataa 40 vuoden työuraa vuodessa, jolloin bruttokansantulosta jää saamatta menetettyinä palkkoina ja palkkoihin liittyvinä kerrannaisvaikutuksina 14,5 miljardia euroa." http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/alkoholin-haittakustannukset-kattaisivat-koko-kestavyysvajeen/3102644
Kulttuuri, josta pakolaisia tulee on usein hyvinkin erilainen kuin meidän nuori pohjoismainen meininkimme. Ilmastolliset olosuhteet jos nostaa keskiöön... öööö... Jos nyt oikein olosuhteisiin vedoten kärjistää, en minä lähtisi huvin vuoksi hakemaan uutta elämää Alaskasta, Grönlannista, Etelänavalta!
Usein jossain kohtaa keskustelua maahanmuuttoon, pakolaisiin, turvapaikanhakijoihin liittyen kuulee fraasin "laitettaisiin ensin oman maan asiat kuntoon!" Niinpä! Siinä sitä showta sitten riittääkin, jos vaikka aloittaa tuosta kansanterveysongelmasta nimeltä alkoholismi. On nimittäin semmonen koirankakan kokoinen läjä rahaa sen hoitoon verrattuna tuo maahanmuuttajuuteen satsattu. Että kuppia vai kotoutumista?
"Alkoholi on työikäisten suomalaisten miesten ja naisten merkittävin kuolinsyy, lisäksi alkoholi kaksinkertaistaa riskin päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Siten alkoholin kustannuksia yhteiskunnalle voidaan laskea myös menetettyjen työvuosien perusteella. Työterveyslaitoksen pääjohtajan Harri Vainion mukaan alkoholin takia menetetään laskennallisesti vuosittain 3900 elinvuotta jokaista 100 000 asukasta kohden. Luku tarkoittaa sataa 40 vuoden työuraa vuodessa, jolloin bruttokansantulosta jää saamatta menetettyinä palkkoina ja palkkoihin liittyvinä kerrannaisvaikutuksina 14,5 miljardia euroa." http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/alkoholin-haittakustannukset-kattaisivat-koko-kestavyysvajeen/3102644
"Suomen Perusta julkaisi raportin, jonka mukaan maahanmuutto maksaa julkiselle sektorille 700 miljoonaa euroa vuodessa. Se uutisoitiin laajasti ja allekirjoittaneellekin soitti muutama toimittaja sen tiimoilta. VATT:n medianäkyvyys tosin jäi maksimoimatta, kun en suostunut kommentoimaan selvitystä sitä ensin lukematta. Nyt kun se on luettu, osaan jotain sanoakin.
Samuli Salmisen kirjoittaman raportin vahvuus on sitä varten kerätty yksityiskohtainen yksilötason aineisto maahanmuuttajien maksamista veroista sekä heidän saamistaan tulonsiirroista ja käyttämistään julkisista palveluista. Välilliset verot on arvioitu bruttotulojen ja aikaisemman tutkimuskirjallisuuden perusteella. Selvitys koostuu lähes kokonaan tämän aineiston keskiarvojen ja jakaumatietojen raportoinnista. Laskelmien taustalla olevat oletukset kuvataan selkeästi ja erityisesti julkisten palveluiden käyttöä koskeva osa sisältää uutta tietoa." Matti Sarvimäki
erikoistutkija http://www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit/kolumni/news_1808_id/348
Ei muuta tällä kertaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti