Sen lisäksi, että aistitoiminnot ovat iän myötä heikentyneet, eivät ole aivotkaan yhtä notkeassa tilassa kuin vielä 10 vuotta sitten. Huoh! Huomaan sen monissa asioissa, selvimmin ehkä kuitenkin uuden tekniikan opettelussa. Joskus olin meidän perheessä se, joka hallitsi videoiden ohjelmoinnin ja ratkoi teknisiä ongelmia. Nykyisin en meinaa hallita kahden kaukosäätimen tv-kotiteatterilaitteita. Olen vasta hiljattain oppinut tallentavan digiboxin käytön.
Kodinkoneiden, niin kuin tiski- ja pyykkikoneidn logiikat opiskelen ennemmin käytännössä kuin opaskirjoista lukemalla. Siinä sattuu ja tapahtuu...
Kun tammikuussa palasin toimeeni sairaalalle, jouduin ensitöikseni opettelemaan uudistuneen potilastieto-ohjelman. Miksi yhdessä kohtaa pitää käyttää enteriä, toisessa tabulaattoria ja kolmannessa välilyöntiä??? Mikseivät käskyt voi olla saman napin takana? Ja tänään... tänään oli vuorossa sähköposti Outlook. Olin käyttänyt "kevytversiota", ja jotta sain tehtyä tilavarauksia sen järjestelmän kautta, piti minun päivittää "täysraskas" koneelleni. Ja nyt sitten en saa siirrettyä viestejä eri kansioihin, kaikki näyttää tosioudolta ja tunnistan epävarmuutta toiminnassani.
Voihan se johtua siitäkin, tämä oppimisen vaikeus, ettei se mielenkiinto ole enää niin kiinni noissa vempeleissä vaan jossain ihan muissa elämän ulottuvuuksissa. Olen varmaan vapauttanut energiaa johonkin itselleni tärkeämpään! Näillä mennään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti