Tosi vipinää

Mitä ihmettä mahdan tehdä sitten, kun saan tämän koulutukseni loppuun 17.12.14?


Tämä syksy on täyttynyt ääriään myöten kirjoittamisesta: artikkelia, mielipidetekstiä, harjoitteluraporttia, opettajuuden käsikirjaa, kehittämistehtävää, verkkokurssia, posteria, kasvatustieteiden tehtäviä... Opiskelukirjoittamisen ja lukemisen ohessa olemme kollegani kanssa saattaneet arviointikirjaamme julkaisukuntoon. Nyt sekin alkaa onneksi olla viittä vaille!

Opiskeluun on syksykaudella kuulunut myös opetusharjoittelu, jota olen tehnyt ammattiopisto Tavastialla lähihoitajakoulutuksessa. Harjoittelu on havainnollistanut monia asioita, eikä vähiten sitä, miten paljon tuntien valmisteluun keltanokalta menee aikaa.

Täytyy huokaista helpotuksesta, että olen saanut olla opintovapaalla. Olen tehnyt töitä vain joka keskiviikko iltaisin klo 18-19.30 (Vanajaveden opisto) sekä kerran kuussa viikonlopun (Perheniemen opisto). Mutta siltikin on todettava, että vipinää on piisannut!

Kehittämistehtävän dead line on 28.11. Opetusharjoittelun saan loppuun joulukuun alkuun mennessä ja raportti tulee palauttaa heti silloin. 3.12. päättyy VOP:n syyskausi ja uusi kirjoittajaryhmä alkaa tammikuun puolivälissä. Perheniemi jatkuu toukokuun loppuun kertakuisena työkeikkana, mutta joulukuu on siitäkin vapaata. Ehkä minulle vapautuu aikaa lukea viihteellistä kirjaa tai maata sohvalla täytellen tavuristikoita ja lukien sisustuslehtiä. Ehkä lumi sataa maahan ja saan vaeltaa koiran kanssa lumisia polkuja ja räpsiä tunnelmakuvia kamerallani. Kenties poltan takkaa ja kynttilöitä, juon mustikkaglögiä ja kuuntelen Tuure Kilpeläistä ja Kaihon karavaania. Nauttimaan tulen joka tapauksessa, vaikka ole tästäkin ajasta nauttinut. Eri tavalla.