Lääkäriseura Duodecim on huolissaan suomalaisten lihavuudesta! Syytäkin. Suurin osa meidän kansallissairauksistamme on suorassa kytköksessä ylipainoon: diabetes, verenpainetauti, uniapnea, sepelvaltimotauti, nivelrikko ja jopa astma. Käytyäni työterveyshuollon tarkastuksessa huomioni kiinnittyi (taas ainakin hetkellisesti) omaan terveydentilaani ja painoon tietysti.
Syömishäiriöt ovat lisääntyneet viimeisen 20 vuoden aikana hurjasti. Suunta on kahtaalle. Media ihannoi langanlaihoja malleja ja kommentoi lihonneita julkkiksia tyyliin "Katso kuvat lihonneesta Christina Aquillerasta).
"Lihavuus on Suomessa suuri vitsaus. Työikäisistä ylipainoisia on tällä hetkellä yli kaksi miljoonaa. Sairaalloisen lihavia suomalaisia on noin 50 000. Paino nousee iän karttuessa. Lihavuus oli yleisintä keski-ikäisillä miehillä ja yli 65-vuotiailla naisilla." (lihavuuslääkäri Kirsi Pietiläinen MTV3: haastattelussa)
Minulla on "kutistuneiden vaatteiden" ja BMI:n mukaan lievästi ylipainoa. Olen siitä tietoinen ja vielä tietoisempi siitä, miten vaikeaa sitä ylimääräistä kilopottia on karistaa lanteilta. Tiedän hyvin paljon siitä, miten tulee syödä, miten paljon liikkua ja millaisia vaihtoehtoja laihduttamiseen on. Olen entistä vakuuttuneempi, että pysyvä painon hallinta vaatii elämäntapamuutoksia. Ja ihminenhän on pitkälti tapojensa orja, joten se ei tapahdu sormia napsauttamalla. Eikä taputtamalla... ei myöskään tasajalkaa hyppimällä...
Ruokailu, liikunta, alkoholin käyttö ja säännöllisyys! Siitä kaikki lähtee.
Ilmaisia ja halpoja liikuntamahdollisuuksia löytyy ja Suomen luonto on moninainen. Tänä aamuna ei kyllä hirvittävästi olisi huvittanut luitansa ulos liikuttaa. Suomalainen sää ei aina houkuta liikkumaan. Kuntosalit ovat osittain hinnoitelleet itsensä pienituloisten ulottumattomiin. Vierumäen hyvinvointiviikonloppuna opin, että kolme kertaa viikossa hikiiliikuntaa riittää kunnon ylläpitoon. Sen lisäksi jos meinaa laihdutella, tulisi olla ainakin yksi tiukempi rutistus. Aikaa? Järjestelykysymys tietysti. Koira on säännöllisyyden tae. Sen vessa on luonnossa ja sen on sinne päästävä oli keli mikä oli. Siinä emäntä hihnan päässä hilautuu vähintään vartin pari kertaa päivässä, usein kyllä myös puolesta tunnista tuntiin.
Suomalaiset ovat maailman kärkitasoa kulutetun alkoholin määrissä. Alkoholeissa ei muuta olekaan kuin turhia kaloreita. Ei siis haittaa, jos viinavero nousee. Nouskoon minun puolestani vaikka kuinka ja paljon.
Herkut myös, samaan kategoriaan kaloreitten ja verojen kanssa. Taannoin joku viikko sitten päivittelin kaupan hyllyjen välissä hervottomia sipsi- ja karkkipusseja. Kelasin siinä muistoissa 35 vuotta taaksepäin ja vertasin karamellipakkausten kokoja. Silloin tulivat kolmen tavallisen karkkiaskin setit Ruotsin laivoille ja ne oli isoja määriä ne. Nyt puoli kiloa on normaali mättöpussi irtokarkkeja. Limupullot ovat turvonneet puolitoista, jopa kaksilitraisiksikin. Nuorempi polvi ei edes tajua, mitä määriä he viikonloppuna kiduksiinsa ahmivat.
TV tarjoilee kattauksia monta kertaa päivässä: Master Chef, Top Chef, Tomin keittiössä, Sikke Ruokaa rakkaudella ja Kaappaus keittiössäkin alkaa kohta puolin (Nyt loppuu roskan syönti). Ihan hirvein ohjelma kuitenkin on nimensä perusteella Rakas sinusta on tullut pullukka!!! Lähden nyt lihoineni kotiin laittamaan teineille ruokaa... Mitäs tänään syötäisiin?
PS. Viime viikolla näin sairaalloisen lihavan ihmisen pennun. Ensin minun kävi sääliksi. Sitten tuli ärsytys ja lopuksi kiukku. Sääli kohdistui poikaan, kiukku ja ärsytys pojan vanhempiin. Kyllä se meistä aikuisista kuitenkin lähtee se lapsen ravitsemusmalli!
Kirjakaupalla näkyi kuvaava ajan ilmiö. Naiset ostavat ensin Karppaajan oppaan, seuraavalla kerralla Kinuskikissan kakkukirjan, kolmannella Raakelin ruokarempan ja neljännellä True blood -keittokirjan. Ei ole ihme, että elimistö menee ihan sekaisin, sekä syömisistä että ajatuksista.
VastaaPoistaKuuntelin eilen taas kerran Antti Heikkilää. On vain kaksi asiaa, joista pitää huolehtia voidakseen hyvin: 1) Mitä ajattelet ja 2) mitä syöt. Olen hänen kanssaan lähes kaikesta samaa mieltä.
Voi kunpa tulisin AnttiHeikkilä -uskossani yhtä vahvaksi kuin TommyHellsten -uskossani! Elän hyvin pitkälti hellsteniläistä elämää. Saan sen mistä luovun -ajattelu ei ole kuitenkaan toiminut ruokavalion suhteen. Pitää vahvistaa uskoaan heikkiläisyyteen ja aloittaa... heti huomenna!
Hei Kerttuli. Jaamme pitkäli samaa "uskoa" ;) olin vajaan vuoden jossain vaiheessa heikkilöläisellä ruokavaliolla ja voin hyvin, laihduin 6 kg. Mutta liha on heikko, mielei vielä heikompi ja kuulin sokerin kutsun... Dääääm! Mutta rintavana, persevänä ja reitevänä tunnen oloni naiseksi. Ja se on hyvä tunne!
VastaaPoista