Tosi rikosten pauloissa

Olen sairaana! Sain äkäisen köhän, joka nosti kuumeen, joka väsytti muijan.

Olen maannut kaksi päivää torkkupeiton alla ja tuijottanut Wallandereja. En mitään enkkuversiota vaan ihan ehtaa ruotsalaista, jossa on se oikea Kurt Wallander. Eilen katsoin kaksi ja tänään kolme elokuvaa ensimmäisestä tuotantokaudesta. Huomenna aion urakoida viimeiset omistamani, sillä olen vielä huomisenkin toipilaana.

Tykkään ruotsalaisista dekkareista. Kirjoina olen lukenut Åsa Larssonin ja Anna Janssonin teoksia, en yhtään Mankelin Wallanderia. Minulle Wallanderit toimivat elokuvina. Ne on katsottava järjestyksessä, jotta pysyy kärryillä poliisiaseman sosiaalisista suhteista. Henkilöhahmot alkavat elää ja kasvaa sarjan edetessä. Tykkään Kurtin lisäksi teknikko Nybergistä ja Stefan on melkoinen komistus. Linda tuo tietysti naisnäkökulmaa ja tunteita elokuviin.

Pitäisi varmaankin paneutua myös kotimaiseen Varekseen. En ole niistä nähnyt kuin yhden, jossa hammaslääkäri Kaunispäätä esittää ystäväni Laura! Niitä kohti sitten kun Wallanderit tulevat katsotuksi!