Tosi koukuttumisia

Tunnustan: koukutun asioihin. Muistan sen jo lukiosta. Peruskouluajoista poiketen saimme viettää hyppytunnit kaupungilla. Suuntasimme Sokokselle ostamaan persikoita. Myös Geisha-suklaa koukutti. Siihen olen koukussa edelleen.

En ole koukuttunut tupakkaan. Punaviiniä kuluu maltillisesti ja väitän, että olen nautintolinjalla sen suhteen. Ravitsemukseen liittyvät asiat ovat muuten hyvin addiktoivia. Riihimäellä töissä ollessani päiväkuntoutuksessa koukutimme toinen toisiamme. Eräs ilmiö oli Detoxit, kehon puhdistuskuurit. Ensin oli luumun makuista litkua, jota joimme puolen vuoden välein 10 päivää. Sitten tuli vihreä tee ja seuraavaksi kirsikan maku. Hyvä olo koukuttaa. Karppaus tuli elämääni vuonna -04. Se ottaa otteeseensa nykyisin kuuriluontoisesti.

Olen luonteeltani vähän sellainen, että kun jotain hyvää ja itselleni sopivaa löydän, hommaan sitä sitten vähän eri väreissä. Niinkuin nyt tuubihuivit. Mahdottoman käteviä asusteita. Nyt niitä on jo kuusi. Kengistä olemmekin jo keskustelleet...

Tällä hetkellä ovat menossa kaikenmaailman hyvinvointituotteet. Himalajan ruususuola ja suolasaippua, tumma suklaa, vatsajugurtit, kuivattu chili, aloejuoma, makeutukseen stevia, jalkakylvyt ja ihokuorinnat...

Eilen sain viettää saunailtaa yksinäni. Valmistin rosmariinista ja merisuolasta jalkakylvyn ja nautiskelin sen tuoksusta ja jalkoja rentouttavasta vaikutuksesta. Tänään ostin Porvoon joulumarkkinoilta Himalajan suolasaippuan. Hieroin sillä itseni, kihelmöin ja hikoilin. Nyt nautin aineenvaihdunnan kierrosta ja pehmeästä ihosta.

Koukuttuminen ei siis aina ole suinkaan pahasta. Siitä seuraa paljon iloa! Downshiftingiäkin (suom. huom. leppoistaminen)!