perjantai 31. tammikuuta 2014

Tosi oven raossa

Vanhassa sanonnassa väitetään, että kun sulkee jonkun oven, toisia avautuu. Olen alitajuisesti aina sen tiennyt, mutta ahneuksissani halunnut uskoa muuta. Nyt olen varma, että se pitää paikkansa.

Kai se on iänkin mukanaan tuomaa varmuutta, että uskoo oikeiden asioiden tulevan kohdalle. Ettei kaikkia ovia tarvitse tempoa ja varsinkaan pitää apposen auki. Olin pitkään siinä uskossa, että aika täällä loppuu, ennenkuin kaikki mielenkiintoinen on koettu. Nyt tiedän, että tuokin on totta. Joka soppaan ei voi lusikkaansa kastaa. Kiinnostavistakin asioista pitää priorisoida ne kaikkein eniten itselle sopivat!

Olen keskellä täysivaltaista muutosta! Voisi kuvitella, että tila olisi hirveän ahdistava, mutta ehei! Olen rauhallisempi kuin vuosiin. Vietän viikonloppuisin "do nothing -päiviä", joihin en työviikon jälkeenkään ole kyennyt. Olen hypännyt pois sairaalamaailmasta, ainakin toistaiseksi. Se ovi on raollaan. Takaisin paluu on yksi mahdollisuuksistani. Voin valita!

Opiskelen. Tutkin terveydenhuoltoa nyt pedagogisten linssien läpi: miten tulla opettajaksi, joka voisi kouluttaa lämminhenkisiä, eettisesti ajattelevia ammattilaisia? Olen hyppäämässä täysin erilaisiin koulutustehtäviin, mihin olen tottunut. Pääsen mukaan prosessiin, jolla on vaikutus ihmisen identiteetin kehitykseen, niin yksittäisenä ihmisenä kuin terveydenhuollon ammattilaisenakin. Tänään minulta kysyttiin epävirallisesti, haluaisinko lähialueen oppilaitoikseen valmistumiseni jälkeen töihin. Saatan valita senkin vaihtoehdon!

Vanhin lapseni on muuttanut opiskelukaupunkiinsa ja visiteeraa kotona vain viikonloput. Nuorempikin ottaa ensiaskeleitaan nuorena naisena, seurustelevana ja omaa uraa jo suunnittelevana. Roolini äitinäkin on muutoksessa.

Olen huomannut myös sellaisen muutoskehityksen, että valitsen entistä tarkemmin, kenen seurassa aikaani vietän. En suostu olemaan vain käyttö-Satu, hyödyttävä tyyppi. Enkä nyt tarkoita, että olisin töykeä ja hätistäisin ihmiset luotani. Olen vaan tarkkana sille, että ihmissuhteeni ovat vastavuoroisia. Että antaessa myös saa! (Mitään fifty-fifty-suhdetta en tavoittele, mutta jos vaikka fifty-sixty?) Tässäkin asiassa on tapahtunut sama ovi-ilmiö: uusia ihmissuhteita tulee -vanhoista, itselle vääränlaisista -luopumisen jälkeen. Silti: ihmissuhteet eivät ole kertakäyttöisiä! En suhtaudu eroihin keveästi. Rakkaat, tärkeät ovat ja pysyvät. Ja he sen tietävät!

Olen irrottautunut mm. yhdistyksestä, joka merkitsi minulle 20 vuotta todella paljon. Ehkä sen tie vain tuli päätepisteeseensä. On tärkeää punnita, ovatko toimintaperiaatteet sellaisia, että ne voi allekirjoittaa.

Nostin tämän kirjoittamisen päätteeksi voimakortin... Löydä oma polkusi!

Etsitään, löydetään, eletään!  <3




torstai 30. tammikuuta 2014

Tosi kokki

Meillä iskä tekee kurmeeta ja äiti karmeeta! Eli siis otsikossa en puhu itsestäni!

Olen aina ollut korkeintaan keskinkertainen ruoanlaittaja. Kun tapasin mieheni, julistin heti ensimmäiseksi, etten sitten osaa laittaa ruokaa, mutta syön kuin hevonen. Hyvä alku yhteiselle taipaleelle. Anoppinikin oli ensimmäisellä tapaamisellamme ihmetellyt hyviä ruokahalujani ja senaikaista pientä kokoani. Noh, koko on suurentunut, ruokahalu pysynyt samanlaisena. Koskaan en ole ollut kovin nirso tarjotun ruoan suhteen, melkein kaiki menee alas (paitsi palsternakka, piparjuuri ja raaka selleri).

Mieheni taas on mestarikokki. Hän tekee ruoat pieteetillä ja aina ohjeen mukaan. Siksi häntä ei voi lähettää Master Cheffeihin, koska improvisaatiopuoli ei toimi! Muuten olisin sen jo tehnyt aikapäivää sitten. Meillä minä teen arkiset makaronilaatikot ja kaalipadat sekä leivon. Mies vääntää kalat, kokolihat ja erikoisuudet.

Eräänä päivänä töihin minulle tuli tekstiviesti: "tuo tullessasi hoisin-kastiketta, riisiviinietikkaa tai kuivaa sherryä ja hunajaa". Arvelin jo siinä vaiheessa, että jotain outoa on tekeillä. Sitten tuli multimediaviesti, jossa mies töhöttää kuumailmapuhaltimella ankan nahkaa ruskeaksi. Sinä iltana oli päivällisellä Pekingin ankkaa... (kun ensin oli löytänyt kaupasta kaiken tarvittavan...)

Oma vahvuuteni keittiössä leipomisen ohella on sitten se improvisaatio-osuus. Olen oikein hyvä keksimään puuttuvan ruoka-aineen tilalle toisia, melkein vastaavia... Lapset ja mies aina veistelevätkin, että et sitten improa mitään vaan teet ohjeen mukaan. Tiistaina sovimme, että mieheni tuo töistä tullessaan ainekset kaalilaatikkoon, jonka ohjeen oli löytänyt joltain terveyssivuilta. No, spelttihelmiä ei löytynyt, joten sovelsin tuon kohdan ohrasuurimoilla. Kaalia, sipulia, jauhelihaa, kasvislientä ja kermaa. Ainekset pataan ja kermat päälle. Mies ja tytär istuivat keittiössä seuraamassa operaatiota ja tytär kysyi siinä sitten että, paljonko sitä kermaa oikein sinne laitetaan. Tässä vaiheessa olin ehtinyt kipata 3,5 dl purkin pohjiaan myöten pataan. Katsahdin ohjeeseen, 2 dl. No hups, kyllä se sinne imeytyy... Olisitte nähneet noiden kahden ilmeet!!! Mutta hurjan hyvää pataa siitä tuli! Oikein lempeän makuista! http://www.ruokala.net/resepti/kaali-spelttipata

Eilen sovelsin Kevyt keittiö - kirjasta juures - pinaatti - keiton. Mies oli tehnyt sunnuntaina uunilohta ja pinaatilla täytettyjä tomaatteja. Pinaattia oli jäänyt noin 200 g yli. Ei ollut selleriä eikä palsternakkaa (hyvä!). Tuikkasin kasvisliemeen porkkanaa, purjoa, kesäkurpitsaa ja yhden avokadon pois kuleksimasta jääkaapista. Ne soseutettiin, maustettiin suolalla, valkopippurilla ja muskotilla ja joukkoon sekoitettiin hienonnettu tuore pinaatti ja lopuksi desi maitoa suurustettuna jauhoilla. Laitoin vielä 3 rkl sulatejuustoa keittoa pehmentämään. Ainut, joka soppaani söi, olin minä! Muskottia lipsahti EHKÄ pikkuisen liikaa...

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Tosi pantoumin aika

Sain ystävältä kuvan, jossa oli kolme kiiluvasilmäistä koiraa talvitamineissaan. Mistä tahansa syntyy teksti. Kuvasta syntyi tällainen.

Hohtavasilmäiset hurtat
tuijottavat ulkoa ja sisältä.
Iho tulenpalavalla karrella
istun ja kuuntele koirien ulinaa.

Tuijottavat ulkoa ja sisältä
omat ajatukseni, hyvyyksiä, tulikiveä.
Istun ja kuuntelen koirien ulinaa,
Se rauhoittuu pikkuhiljaa.

Omat ajatukseni, hyvyyksiä, tulikiveä
singahtelevat kallon molemmin puolin.
Se rauhoittuu pikkuhiljaa,
vahvuus ja varmuus.

Singahtelevat kallon molemmin puolin
iho tulenpalavalla karrella,
vahvuus ja varmuus,
hohtavasilmäiset hurtat.

lauantai 25. tammikuuta 2014

Tosi tasa-arvoista

Tänään ostin miehelleni ruusuja! Hän laittoi niistä kuvan FB-profiiliinsa ja johan alkoi tulla kommentteja, sekä miehiltä että naisilta. "Mitä pahaa se on tehnyt?" "Sä oot niin kusessa!" "Paljonko shoppailureissu kustansi?" "Mitä Satu haluaa?"

Hahaa... Väärässä ihan kaikki :D

Mieheni ja minä olemme molemmat itä-suomalaisista suvuista, joissa sydän- ja verisuonitaudit tahdittavat monen elämänkulkua. Korkeat kolesteroli- ja verenpainearvot, taipumus pyylevyyteen ja sitä kautta kakkostyypin diabetekseen.

Kun omat arvot alkoivat vetää vahvasti punaiselle, mieheni aloitti vuoden alussa kuntokuurin, johon liittyy ruokailu- ja juomatottumusten muutos ja seuranta sekä liikunnan lisääminen arkeen. Hänen tavoitteenaan on tiputtaa kymmenen kiloa ja kohentaa lihaskuntoaa, jotta ei tarvitsisi kärsiä pää-, niska- ja hartiaseudun kiputiloista.

Kiloja kuuluu tällä hetkellä tippuneen reilu 3 ja joinakin aamuina alkaa kellarin kuntoilulaitteiden kolina jo kuudelta. Olen saanut normaalia enemmän häntä mukaani koiran pissatukselle, laatuaikaa kaksin. Ruoka-aineet ovat keittiössämme muuttuneet värikkäämmiksi, peruna, riisi ja pasta vaihtuneet kaaleiksi, salaatiksi ja kasvisgratiiniksi sekä turhat alkoholikalorit jääneet pullon hengeksi. Joka päivä syömme hedelmiä.

Siinä oman remonttinsa vanassa hän on vetänyt minutkin mukaansa. Tein oman profiilin Kiloklubiin (joka on ilmainen seurantaohjelma). Olen kirjannut syömiseni ja liikkumiseni ylös, ollut virkeämpi ja liikkunut säännöllisesti. Olen saanut muutaman kilon itsekin tiputettua. Kaikin puolin elämänlaatu on parantunut. Hoikentuvan miehen henkinenkin olemus on muuttunut hymyilevämmäksi.

Siinä siis ruusujen ostamisen todellisia syitä! Mutta voihan vastauksen vääntää joihinkin noista alussa esitetyistä kysymyksistä: "Shoppailureissut maksavat hieman entistä enemmän, koska hiilaritietoinen ruokavalio on hiilahöttöä kalliimpaa! (Ja jos tässä kovastikin laihtuu, joutuu molemmat ostamaan uusia vaatteita)" "Satu haluaa lisää kiloja pois!" Siis kukkasin kiitos mukavuudesta ja vetoavusta!

tiistai 21. tammikuuta 2014

Tosi korttiristeilyä

Olen aina ollut kiinnostunut erilaisista kulttuureista. Harrastin koulu- ja lukioaikana kirjeenvaihtoa mm. turkkilaisen ja kamerunilaisen pojan kanssa sekä hongkongilaisen tytön kanssa. Aikuisiällä olen kirjoitellut jo yli 20 vuotta v. -87 Espoossa tapaamani espanjalaisen naisen kanssa. Olemme tavanneetkin sen jälkeen kahdesti. Sitä oppii erilaisista tavoista eri maissa aika lailla, kun natiivi kertoo.

Kollegani Äänekoskelta puhui jo vuosia sitten ilmiöstä nimeltä Postcrossing. Ihmettelin, mikä ihme systeemi se on, eikä se oikein sillä selittämällä auennutkaan. Viime syksynä, kun aloitin opintovapaani, silmiini osui saman kollegan Facebook - päivitys aiheesta. Kuulosti aika kivalta, että saa kortteja ympäri maailmaa. Ja uusi muoto tutustua eri maiden maisemiin ja tapoihin.

Lokakuussa -13 tein oman Postcrossing - profiilini ja siitä se lähti. Profiiliin saa halutessaan kirjata toiveita, millaisia kortteja haluaisi saada. Sinne voi myös laittaa kuvan ja ylläpitää postikorttiseinää ja valita suosikkeja. Kun haluaa lähettää kortin jonnekin päin maailmaa, kone arpoo osoitteen, jonne kortti lähetetään. Siihen kirjoitetaan ID-numero. Jokaisella maalla on oma lyhenne ja juokseva numerosarja perään. Tietokone osaa sen avulla hakea oikean lähettäjän. Korttiin kirjoitetaan jotain, mitä kortin kohde haluaa tietää tai jotain itsestä. Viestit kortin saapumisesta tulevat sähköpostiin, kun kortti on saapunut kohteeseensa. S-postiosoite ei näy julkisesti, joten "ylimääräiseltä" postilta välttyy. Kun itse saa kortin, se rekisteröidään ID-numeron mukaan ja kirjoitetaan lyhyt viesti lähettäjälle.

Tällä hetkellä olen lähettänyt noin 36 korttia ja saanut noin 30. Kortteja on tullut Hollannista, Saksasta, Taiwanista, Singaporesta, Amerikasta, Englannista, Japanista, Kiinasta, Puolasta, Venäjältä, Etelä-Koreasta, Kanadasta, Ukrainasta, Virosta ja Irlannista. Aina kun kirjaat itse yhden kortin lähetetyksi, sinä olet lähetyslistalla ja jossain päin maailmaa kone arpoo sinut seuraavan kortin saajaksi.

Olen saanut kortteja, jollaisia kerään: puita, ovia, ikkunoita, taidekortteja. Olen saanut myös paljon paikallisia 'turistikortteja', jotka kuvaavat lähettäjän asuinpaikkaa. Operointikieli on itselläni englanti ja sivut ovat englanniksi. Samalla tulee siis harjoitettua käytännön kielitaitoa. Yhden kortin olen saanut saksankielellä, koska profiilissani väitän osaavani vähän sitäkin kieltä :D

Ihmiset toivovat usein, että kertoisin harrastuksistani tai haaveistani tai jotain suomeksi. Olen levittänyt suomenkielen osaamista sanoilla KIITOS, MINÄ RAKASTAN SINUA, HYVÄÄ JOULUA ja yksittäisiä suomenkielisiä lauseita, joita joissain korteissa on ollut valmiiksi. Pyrin aina löytämään kortin, joka sopisi toiveisiin.

Onhan ilmaisiakin harrastuksia, vai onkohan sittenkään? Kävelemiseen tarvitaan jonkun sortin kävelyyn soveltuvat kengät ja ulkoiluvaatteet, kirjasto taitaa olla liki ilmainen, jos muistaa palauttaa kirjat ajallaan. Postcrossing ei ole harrastus siitä kalliimmasta päästä. Ostan kortteja aina, kun löydän halpoja. Käytän kirpputoreja, alekoreja, teetän kortteja Ifolorin kautta omista kuvista ja teen osan itse. Eilen löysin paikalliselta kirpputorilta 20 korttia yhteensä 2 eurolla. Iso osa suomalaisten taiteilijoiden taidekortteja. Niitä on ilo lähettää. Postimerkkinä jokaiseen maailman kolkkaan käy Suomen 1.luokan merkki + Priority - tarra.

Eilen tuli kortteja kolme: yksi Hollannista ja kaksi Saksasta. Tänään sain toisen korttini Singaporesta. Pöydällä odottaa kaksi lähtevää korttia. Molemmissa osoitteissa oli toiveissa mustavalkoinen kortti. Huomenna menevät postilaatikkoon ja hei hei Ukrainaan ja Amerikkaan.


lauantai 18. tammikuuta 2014

Tosi asioissa pysymistä

Sähköinen viestintä on avartanut ja nopeuttanut maailmaa enemmän kuin uskoisi. Toisella puolella maailmaa oleva yhteistyökumppani tai ystävä saa näppäimen klikkauksella välittämäsi tiedon alle puolen minuutin. Asian pitäisi välittyä OIKEIN! Niin, että saa, mitä tilataan... Ihan kaikessa mielessä.

Liian usein käy niin, että viestin sanoma värittyy saavuttuaan kohteeseen. Arvot, tunteet, motivaatiot, päällä oleva tilanne, tarpeet ja kognitiot värittävät hyvinkin asiapitoisen viestin. Näitä on meillä ihan jokaisella. Ne ohjaavat toimintaamme. Ongelmallinen värittäjä on oletus. Oletuksen kautta tulkitaan lähettäjän motiiveja ja useimmiten aivan väärin perustein. Oletus kertoo enemmän olettajasta kuin siitä kenestä oletetaan.

Paha yhdistelmä ovat oletukset ja tunteet. Niiden vaikutus yhteistyöhön voi olla hyvinkin haastava. Jos laukaisee tunnepommin, ennen kuin ehtii ajatella, mitä viestissä oikeasti lukee, syntyy soppa. Ihailen ihmisiä, jotka pystyvät pysähtymään tässä vaiheessa ja lykkäämään vastaamista siiheksi, kunnes tunne tasaantuu. Yleensä tieto nostaa seuraavana päivänä päänsä tunteen himmettyä. Faktat ovat niitä, joihin viestinnän tulisi perustua. Jälkeenpäin on kurjaa selvitellä, mitä kukakin tarkoitti, eikä vuorovaikutus välttämättä palaa koskaan ennalleen.

Hankitaan siis asiaviestintää varten käsijarru tunteille!




sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Tosi hyvää oloa

Pari liikunnallista viikkoa takana ja jo on tasapainoisempi olo kaikin puolin. Sitä ihminen tietää kaikenlaista terveellisistä elämäntavoista, syömisestä ja liikkumisesta. Mutta mutta, mikä on se käsijarru, joka aika ajoin jumahtaa päälle? Mikä saa ihmisen niin saamattomaksi, ettei saa luitansa liikutettua edes puolen tunnin kävelylenkille? Muka mukavuuden halu, eikä olo kuitenkaan sen jälkeen ole mukava!

Joku ihmeellinen lamatila valtasi minut syksyllä. Olen aina ollut kova liikkumaan. Nuoruudessani treenasin yleisurheilua 17-vuotiaaksi saakka, tein eri mittaisia lenkkejä ja lihaskuntotreenejä, uin, hiihdin, laskettelin, pelasin squashia ja tennistä. Solakkanahan siinä pysyy (eikä hormoonitkaan vielä jarruttaneet painonhallintaa) ja hyväpäisenä.

Sitä aina laatii erilaisia viikko-ohjelmia, joita innoissaan alkaa muka toteuttaa ja sitten huomaa puolen vuoden päästä, ettei se mennyt ollenkaan niin. NLP-gurut sanovat, että ihminen tarvitsee elämäntapamuutoksiin noin 21 toistoa, jotta se alkaa automatisoitua. Miten välttyä toistojen välillä haitallisilta katkoksilta? Sitä en jaksa olla hämmästelemättä, että miten ihminen, vaikka tietää sen hyvän olon liikunnan jälkeen, kuitenkin lösähtää sipsipussin viereen sohvalle ennemmin?

Nyt on taas hyvä alku. Meillähän on siis koira, vieläpä melkoisen energinen. Lenkkikaverin saa hänestä koska vaan. Eikä kaveritkaan pane pahakseen, jos pyytää lenkille. Äkkiä systerin lisäksi mieleen tulee 3 läheistä ystävää, joiden kanssa olen kävelylenkkejä heittänyt.

Kävelylenkkien ohella aloitin kuluneella viikolla vesijumpan: keskiviikkoaamu klo 8.15. Ystävän kanssa teimme kimppasopimuksen, että sinne yhdessä ja voi miten oli kivaa ja hyvä olo koko päivän. Työpaikkaliikuntana talo tarjoaa 10 e / kevät bailatinoa. Yrittelen sinne saada itseni ensi viikolla. En pakolla, koska se on viikon bonus!

Viikonvaihteen Iltalehdessä oli artikkeli kävelyn terveysvaikutuksista. Sen on todettu alentavan tehokkaasti haitallista LDL-kolesterolia ja ehkäisevän tehokkaasti myös rintasyöpää. Kävelyn (ja yleisesti liikunnan) mieleterveyseduista on tehty tutkimuksia jo vuosikausia.

USKO SIIS JO HYVÄ IHMINEN! (Etupäässä puhun nyt itselleni, mutta saavat muutkin uskoa!)

Ja nyt on vielä kaunistakin ulkona, raikasta ja rapsakkaa syksyn ja loppuvuoden märän loskan jälkeen!

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Tosi statistiikkaa luetuista


Tein viime vuonna oman aikuisikäisen lukemisennätykseni, 26 kirjaa vuodessa. Se on minulle paljon kaiken tämän muun ohessa. On tiiviimpiä kuukausia ja on hiljaisempia kuukausia, mutta keskiarvoisesti reilu 2 kirjaa / kk. Olen tyytyväinen. 

Viime vuonna otin hommakseni kahlata yhden lempidekkaristini Tess Gerritsenin tuotannon tappiin asti, siis siihen, mitä niitä on suomennettu. Onnistuin!

Haanpään Päivin postauksesta http://paivihaanpaa.wordpress.com/2014/01/07/lukemiset-numeroiksi innostuneena päivitin tänne omat lukukokemukseni vv. 2001 - 2013. Facebookissa olen pitänyt kirjaa oman manuaalisen kirjapäiväkirjani lisäksi. Päivi on siinä oikeassa, että kirjapäiväkirjan pitäminen ei paljoa vaadi, mutta antaa hurjasti: tietoa kirjoista, apua muistamiseen ja kirjojen terapeuttiseen käyttöön.  Itselläni on nyt käytössä Otavan Lukupäiväkirja. Siihen voi kirjoittaa kirjan, tekijän, sivumäärän ja julkaisuvuoden lisäksi, koska kirja on luettu, missä, säätilan, mielentilan tai muita merkittäviä tapahtumia, lajityypin, mistä olikaan kyse, ensimmäisen tai viimeisen lauseen, mitä suosittelee kirjan kanssa nautittavksi. Lopuksi vielä on tilaa sitaateille, unohtumattomille ajatuksille tai tapahtumille, vastaväitteille, asioille, joihin kirja inspiroi sekä muille mielipiteille. 


Siis 
Luetut v:sta 2001: (ja pieniä huomioita ja teemoja)

1. AUMASTO Marjaana : Ilvesnainen (mielen järkkyminen, perhesuhteet, sisarkateus, aika ahistavakin)
2. PALMGREN Reidar: Jalat edellä (kiire, perhesuhteet, mielen hauraus, puhdistava, ahdistava, intensiivinen)
3. FURMAN Ben: Jossakin on ilo (asiakirja masennuksesta, lämmin, ammatin puolesta)
4. Vaginamonologeja (NAISTA!, sattuvan kipeän kepeän humoristista, luettava uudelleen)
5. PYSTYNEN Tiina: Häpeähäkki (raju ja riipaiseva, paljas, syvälle luotaava terapiakertomus, hiukka seksistinenkin, hidas lukea, pakko ottaa palanen kerrallaan)
6. GUIDO Jean: Mies joka istutti puita (novelli yhden miehen kyvystä muuttaa ympäristöä, kaunis, hyvä mieli)
7. ROWLING: Harry Potter ja Viisasten kivi (Pakkohan tämäkin oli lukea lasten kanssa, hyvän ja pahan taistelua, sankaritarinaa, hienoja hahmoja, mistä ihmeestä noita voi keksiä!)
8. MILNE: Winnie The Puh at the Puh Corner (filosofiaa ja englannin preppausta, aitous ja ystävyys!)
9. KURENNIEMI Marjatta: Setsemän meren tuolla puolen (satukirja, hyvänolon tarinoita, varsinkin kivisatu ihan mainio)
10. HELLSTEN Tommy: Elämän paradoksit - Saat sen mistä luovut (minuuden ja ihmisyyden löytäminen, yksi parhaista!)
11. KÄRKKÄINEN Kata: Minä ja Morrison (alun naivius ärsyttävää, paranee loppua kohti, hyväksynnän hakeminen, ripustautuminen)
12. JARDIN Alexandre: Fanfan lemmenunelma (ihastumisen ihanan tunteen pitkittäminen, intohimoinen)
13. HASSINEN Pirjo: Mansikoita marraskuussa (nautinnollista luettavaa, naisen ylivalta, raadollisuus, kunnianhimo, tunteet)
14. BELLE Jennifer: Kallista lystiä (naisen ratkaisu elää omaa elämää, omia valintoja, hauska)
15. HAWKE Ethan: Kuumana (kansanomaisella ilmaisulla kirjoitettu, hieno käännös, ei mikään tuhkimo-tarina, nuoren miehen hullaantuminen ja epätoivo)
16. SIEKKINEN Raija: Kaunis nimi (novelleja naisista, hiukka omituisia, pitkäveteistäkin)
17. WEINER Jennifer: Hyvä sängyssä (Ihan loistava!!!, oma ruumiinkuva, mielen liikkeet, tahdonlujuus, itkin, nauroin)
18. MARKLUND Liza: Studio sex (tapahtuu, rauhoittuu, tapahtuu ja yllättää)
19. KÖNGÄS Heidi: Luvattu (piikoja ja tilallisia, nuoren naisen rankat valinnat, hienoa tunteiden kuvausta, omanlainen tyyli)
20. KÄRKKÄINEN Kata: Vangitse minut vapaaksi (parempi kuin Morrison, tunteita ja tunteettomuutta, vallankäyttö)
21. ANDERSSON Claes: Luova mieli -kirjoittamisen vimma ja vastus (Jee, hirveän paljon ajatuksia ja ideoita, ymmärrystä kirjoitaamisprosessiin)
22. MARKLUND Liza: Paratiisi (draivi-kirja, pakko lukea nopeasti, että saa tietää, mitä tapahtuu...)
23. MARKLUND Liza: Uutispommi (samat sanat, ahmin)
24. KALLIO Katja: Sooloilua (aluksi tasapaksu ja tylsä, lopussa hykerryttävän hauska, ääneen naurattava)
25. MARKLUND Liza: Prime time (hienoja juonikäänteitä, hiukka huonompi kuin edelliset)
26. MARTTINEN Tittamari: Pantomiimileikki (novelleja nuorista aikuisista, mielenkiintoisia tyyppejä)
27. PYYKÖLÄ Sisko: Pieni punatukkainen poika (ohutta tekstiä, tukevaa asiaa elämää cp-vammaisen lapsen kassa)
28. IHANUS Juhani toim.:Koskettavat tarinat (kirjallisuusterapiaa)
29. WASSMO Herbjorg: Dinan kirja (mykistävää lyyrisyyttä, HUI mikä kirja!, kuolema, lähtö, hylkääminen, pienet syvät hetket)
30. WESTÖ Kjell: Lang (ystävän näkökulmasta kirjoitettu, mukaansatempaava, haikea)
31. NOUSIAINEN Inka: Seitti (usvainen tarina parisuhteesta ja menneisyydestä, kuvaavia metaforia, jättää välisnoja pois...)
32. JOHANSSON i BACKE Kerstin: Näkymätön Elina (Ihan mieletön pieni kirja, terapeuttinen mun kuntoutujille!, kasvatuksen taakse piilotettua julmuutta, sai minut rakasamaan lapsiani entistä enemmän!)
33. ROWLING: Harry Potter ja Azkabanin vanki (taas näitä pakko-lukea-kirjoja, mutta mukaansa tempaava ja hieno tarina)
34. FRENCH Nikki: Ihon alla (Huih! Nautinto ja kamivan hyytävä, Hienosti punottu!)
35. STAIKOS Andreas: Herkullisia suhteita ( pieni kirja ruoasta ja intohimoisesta rakkaudesta, pelaava nainen vrs. nahjusmiehet)
36. TUOMINEN Taija: Tiikerihai ( hurjaa, ruma kieltä, tarina äidin ja tyttären kummallisesta suhteesta, normaali vrs. epänormaali, hämäläistä suoruutta parhaimmillaan)
37. MARKLUND Liza: Uhatut (Rakkaus ja vaino, herätti voimattomuuden tunteita ja raivoa)
38. CAREY Lisa: Merenneitojen laulu ( naisia kolmessa polvessa, juurettomuus, oma tahto, totuus (kenen?), upea tarina, viihdyin)
39. FRENCH Nikki: Kylmän kosketus (AAAAH! mikä kirja, karmiva, eläyttävä, hyvää kuvausta mielen maailmasta)
40. MARKLUND Liza: Punainen susi (imaisi mukaansa, paljon taustatyötä, faktaa ja aiempien kirjojen tapahtumien yhteen punomista, paras tähän astisista)
41. SEIERSTAD Åsne: Kabulin kirjakauppias (mielenkiintoinen matka Afganistanin historiaan ja naisen elämään)
42. FRENCH Nikki: Pimeyden syli (Intohimo, suuri rakkaus, julmuus, jälleen nokkela nainen, pinallisesti etenevä, nautinnollinen)
43. LINDRGEN Astrid: Ronja Ryövärintytär (Lapsille ääneen luettu ihana tarina suvusta, tavoista, välittämisestä, ystävyydestä ja itsenäistymisestä, hauskoja hahmoja)
44. HAYDEN Torey: Nukkelapsi (tositapahtumat, erityisopettaja ja puhumaton tyttö, luettu yhdessä terapiassa, välittäminen, omat rajat, vuorovaikutus ja erilaiset menetelmät)
45. SLAUGHTER Karin: Sokaistu (Hyrrr!, Hurja, raaka, suora, yllättävä)
46. DEVERAUX Jude: Ylämaan taika (skottihistoriaa, romantiikkaa, enpä ole aikoihin moista lukenut! Tunteiden paloa ja jääräpäisyyttä, himoa ja kostoa)
47. TOLKIEN: Hobitti (LApsille ääneen luettu, mahtava seikkailu, ystävyyttä, itsenäisyyttä, hyvän ja paha kamppailu, auttaa tajuamaan Sormusten herraa vielä paremmin)
48. VIRTANEN Ville: Menkää mielenhäiriöön (teatterimaailma kamalimmillaan, eläytymisen tuskaa, sekoilua, värikästä tekstiä, pompsahteleva, lukihan tuon)
49. BACH Richard: Lokki Joonatan (nyt kahteen kertaan luettu, omia rajoja, tahdonlujuutta, henkistymistä, halua ja mahdollisuuksia)
50. STYRON William: Pimeän kuva (syvän masennuksen tarina, ahdistus ja toipuminen)
51. GOLDSMITH Olivia: Nuoret vaimot (traaginen mutta myös hauska tarina 3:sta naisesta joiden miehet järjestävät ikäviä yllätyksiä, oikeus omiin käsiin, ystävyys ja oikeudenmukaisuus)
52. SLAUGHTER Karin: Riistetyt (kamala rikos, lasten hyväksikäyttö, ahdistavaa ja likaista, mutta tarina oli hienosti kirjoitettu)
53. COELHO Paulo: 11 minuuttia (puhuttelevaa: myytti ihmisestä, joka on ollut yksi (mies ja nainen samassa), kirja rakkaudesta ja seksistä, haaveet ja todellisuus törmäävät, inhimillinen)
54. TYLER Anne: Elämän tikapuilla (ei ihan minun makuuni, tuli nyt luettua, pitkästyin)
55. HONKASALO Laura: Lumen saartama kahvila (novelleja, ihania, tunnelmia, samaistumisen kohteita)
56. HEIKKILÄ Antti: Riippuvuus -valheiden verkko (työn puolesta, selkeä kirja erilaisista addiktioista, hiukka ykskantaan toteava, mikä ärsyttää, mutta asiaa)
57. JONSSON Bitten: Sokeripommi (omakohtainen kirja sokeririippuvuudesta, selittää ja tukee, auttaa ymmärtämään)
58. KEYES Marian: Rachelin loma (HAaa mikä kirja, hurtin hauska kattaus vakavalla tarjottimella, taas riippuvuus-teema)
59. WASSMO Herbjorg: Seitsemäs kohtaaminen (alun takaumat ensin pitkäveteistä, mutta sitten imaisee, tarkkoja havaintoja, unia, paljon tunteita)
60. ZAFON Carlos Ruiz: Tuulen varjo (monitasoinen, Barcelonaa!,uskomattomasti kudotut kohtalot, halu selvittää elämää)
61. SLEIGH Julian: Kriisikohtia (henkilökohtaisten ongelmien ratkaiseminen, 12 askelta, yksinkertainen ja kysyvä)
62. FRENCH Nikki: Pedon hymy (Intensiivinen, kekseliäs nurkkaan ahdistetun naisen selviytymistarina, herkku!)
63. LAAKSONEN - HEIKKILÄ: Matka masennuksesta mnuuteen (työn puolesta, depressiopotilas ja terapeutti vuoropuhelee hienosti, kokemusta ja faktaa sopivasti rinta rinnan)
64. SLAUGHTER Karin: Piinattu (ei ihan niin intensiivinen kuin aiemmat, mutta hyvä tämäkin, rataisu antoi odottaa itseään)
65. JANOUCH Katerina: Läheinen (hieno!, jälleen riippuvuus-teema, suora, kaunis tyyli, vertauksia, omakohtaisuus näkyi)
66. HÄRKÖNEN Anna-Leena: Loppuunkäsitelty (aivan upeaa tekstiä ja omakohtaisuudessaan rohkea, hirveästi tunnetta, vahva verkosto, vahva tarina)
67. PARSONS Tony: Mies ja poika (aivan ihana kirja isyydestä, rakkaudesta ja muuttumsesta, itkua ja naurua, nautinnollinen lukuelämys!)
68. LEPPÄNEN Keijo: Isyystesti ja Naisten miehiä (Isyystesti ihan mahtavaa luettavaa, aito ja lämmin, elämänmakuinen, toinen kuivempi, mutta ihan hyvä)
69. WEINER Jennifer: Pieniä maanjäristyksiä (luonnehdintaa erilaisista naisista, äidiksi tulosta ja perhe-elämästä, upeaa dialogia)
70. HORNBY Nick:Hyvät ihmiset (parisuhde murroksessa, elämän arvot pohdinnassa, mikä on hyvää, mikä itsekästä, sanailua, mehevä)
71. COELHO Paulo: Alkemisti (KAunis tarina haaveiden seuraamisesta, toteuttamisesta ja vaivannäöstä, mikä kieli!!!, symbolinen)
72. KEYES Marian: Sushia vasta-alkajille (toimituksen naiset ja itsekkyys, toimintatavat, luottamus, henkilöjen kummallisuudet paljastuvat pikkuhiljaa, kunkin sisäistä puhetta)
73. FRENCH Nikki: Syöksykierre (Bipolaarihäiriö, hienosti kuvattu, piinaavaa luettavaa, ei päästä otteestaan)
74. SLAUGHTER Karin: Merkitty (sarja sai lisää syvyyttä menneen selvittelysta, jännä tarina, 2 tasoa)
75. HIGGINS CLARK Mary: Kodin suojissa (hulvaton juoni, taidokkaasti kirjoitettu, yllättävä)
76. HÄRKÖNEN Anna-Leena: Juhannusvieras (naisten ihmissuhteista, muistot ja niiden muuttuminen, jäi hiukka vajaaksi)
77. MARKLUND Liza: Nobelin testamentti (WAU! MAhtavaa! upea juonen vyörytys, taas runsas taustatyö näkyy, todentuntuinen)
78. HIGGINS CLARK Mary: Ennen jäähyväisiä (mielenkiintoinen monisyinen juttu)
79. MAZZARELLA Merete: Hyvä kosketus (vaikealukuinen, poukkoileva, lääkärin ja pot. dialogi, vanheneminen, kuoleman läheisyys ja kosketus)
80. COELHO Paulo: Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin (vahva rakkausatarina, mystisiä dialogeja, järki vastaan tunteet, nautinto)
81. REINIKAINEN Pepi: Rakastajan muotokuva (unenomainen oudolla tavalla, ei oikein jaksanut keskittyä)
82. PAAVILAINEN Maija: Ikinainen (Ihana kuva-aforismikirja, teräviä pieniä kommentteja)
83. SAARINEN Mikael: Leffaterapia (perusteita, miksi leffojen katsominen on terapeuttista, kuitenkin itse olisin lisännyt sinne paljon terapeuttisia kokemuksia, outojakin leffoja listalla)
84. SLAUGHTER Karin: Kadotettu (taattua Slaughteria, jännä ja johdonmukainen, uskonnolla alentamista)
85. PARSONS Tony: Onnen kiertotie (vaivatonta kerrontaa, hieno käännös, humoristinen mutta syvä, herkkä mies kaipuun, omistautumisen, surun, sitoutumisen ja suojautumisen äärellä)
86. NYKÄNEN Anna-Stiina: Parhaat puoleni (eri ikäisten naisten ajatuksia kehostaan, itsestään, naisena olemisesta, hauska, kivoja vertauskuvia ja omia sanontoja)
87. SEPPÄNEN Juhani: Selvästi juovuksissa (Ha! Totuudenmukainen ja riipauseva, hauska kirja alkoholin kulutuksesta)
88. TARTT Donna: Jumalat juhlivat öisin (outo, kirjailija minulle liian perusteellinen ja pikkutarkka, ei meinannut jaksaa, mutta erävoitto ja luettu!)
89. KÄRKKÄINEN Kata: Jumalasta seuraava (narsismitarina, hyviä kielikuvia, paras Kärkkäinen, pidin)
90. GOLDBERG Natalie: Luihin ja ytimiin (ihana kirja kirjoittajlle, inspiroi ja antaa vinkkejä, lyhyet kappaleet kuin novelleja, omakohtaisuus)
91. MÄKI - LINNAINMAA: Hoitavat sanat (kirjallisuusterapiaa käytännöllisesti)
92. LARSSON Åsa: Sudentaival (uusi tuttavuus ja ah niin upea, monitasoinen jännäri, lyyrinen kerronta)
93. HORNBY Nick: Alas on pitkä matka (hirtehinen tarina itsemurhaajista, henkilöt tulivat kuviksi verkkokalvoille, hieno kirja)
94. PARSONS Tony: Mies ja vaimo (Parsons on ihana, elämän monimutkaisuus, suhteet, halu ja kaipuu)
95. LEPPÄNEN Keijo: Kotitehtävä (Omakotitalon rakentaminen ja kommervenkit, huumoria)
96. HIGGINS CLARK Mary: KAuhu kiertää kaupunkia (hanakka tarina vei mukanaan, sivupersoonat)
97. MARKLUND Liza: Elinkautinen intensiivinen ahmittava tarina jälleen kerran)
98. HUSTVEDT Siri: Kaikki mitä rakastin (Lukuinto polveili, välillä tuskaisen hidasta ja sitten taas nautintoa, taide ja addiktiot, ihmissuhteet)
99. HIGGINS CLARK Mary: Kaksoset (onko kirjailija jo tullut vanhaksi...hiukka ennalta arvattava)
100. LARSSON Åsa: Musta polku (totuuden janoaminen, juoni pysyi niin intensiivisenä loppuun saakka, miten joku voi kirjoittaa noin?)
101. LARSSON Åsa: Aurinkomyrsky (sarjan 1.osa ja luen vasta kolmantena, uskonnon voima ja valta)
102. BROWN Dan: Meteoriitti (kuunneltu äänikirjana Lapin matkalla, nautinnollinen ja mahtava seikkailu loppuun saakka)
103. HARJU Kristiina: Nelikymppinen -elämän huipulla (Jaaha, ikäkriisi!)
104. COELHO Paulo: Veronika päättää kuolla (Voi mikä kirja! Elämänjanoinen ja mahtava, haikea. On elettävä NYT!)
105. ITKONEN Juha: Kohti (luin teatteriesityksen nähtyäni, hienoa kerrontaa, hienot henkilöhahmot, nam!)
106. SNELLMAN Anja: Lemmikkikaupan tytöt (jännittynyt ja ahne lukuelämys, monia näkökulmia vaikeaan aiheeseen (lapsen kaappaus))
107. SLAUGHTER Karin: Häpäisty Tuo päähenkilöt lähelle, ei malta käsistään laskea, traaginen loppu, eihän tää sarja nyt näin voi päättyä?)
108. PALMGREN Reidar: Lentämisen alkeet (hämmentynyt, mitä ajatella, pelon sietämistä, näyttelemisen perustekniikoita, hetkessä elämistä, selviytymistä...)
109. JANSSON Anna: Pääkallovaras (jälleen uusi ruotsalaisdekkaristitar, maltillinen, mutta mielenkiintoinen)
110. MYLLÄRNIEMI Jorma: Narsismi:vamma ja voimavara (työn puolesta, odotin enemmän kuin sain)
111. SETTERFIELD Diane: Kolmastoista kertomus (ahmiva ja tuskallisen utelias lukukokemus, hirveän monitasoinen ja narratiivinen loppuun asti, elämää kirjojen keskellä)
112. HÄRKÖNEN Anna-Leena: Ei kiitos (kerrassaan hulvaton ja mahtava, pakko mennä katsomaan Hämeenlinnan päänäyttämölle kantaesitys)
113. JUNGSTEDT Mari: Saaren varjossa (muinaisia pohjoisia riittejä ja myyttejä, mukava lukea, mistä näitä ruotsalaisdekkaristeja tulee?)
114. FOX Paula: Kivikasvo (nuorten kirja pojasta, jonka on vaikeaa näyttää ja kokea tunteita, luettu yhdessä terapiassa, hyvä siihen)
115. HAKALAHTI Niina: Hengenahdistusta (kepeä, jouheva kirja ilman syvällisempiä sanomia)
116. LEHTOLAINEN Leena: Luonas en ollutkaan (mielenkiintoinen, päiväkirjarakenne teki olon tirkisteleväksi, lopun ahmii yhdellä makaamisella!)
117. LARSSON Åsa: Kunnes vihasi asettuu (Ah ja voih! Miten hengästyttävää luettavaa, ihan mielettömiä ilmaisuja tällä naisella, asiat etenee ja tulee halu lukea Rebekan elämästä lisää)
118. MARKLUND Liza: Paikka auringossa (tietoa ja tutkimusta, ahmin tämänkin!)
119. LEINO Marko: Joulutarina (lapsille ääneen luettu ja itketty, hirveän kaunis ja kauniisti kirjoitettu tarina ja hieno rakenne joulukuulle)
120. JOHANSSON Lena: Reiki parantava energia (ja sitten itsehoitokirja ja kurssille)
121. OKSANEN Sofi: Puhdistus (ihan heti ei tule mieleen, että Viron lähihistoria voisi olla noin mielenkiintoista luettavaa kutosen hissalla, mahtava kirja ja hieno kerronta, aiheesta Finlandia)
122. CASTILLON Claire: Äidin pikku pyöveli (hämmästyttävä kirja, luin uteliaana ja ihmetellen, raadollinenkin, elämistä äitiyden ja tyttäriyden välissä)
123. COELHO Paulo: Portobellon noita (erikoinen tarina erikoisesta ihmisestä, ajoittain tunsin itseni ihan tyhmäksi tätä lukiessa, kun se ei ei avaudu ihan noin vain)
124. JUNGSTEDT Mari: Kesän kylmyydessä (paikoitellen pitkäveteinen, jää Larssonin ja Janssonin varjoon)
125. JUNGSTEDT Mari: Meren hiljaisuudessa (jouhevampi kuin edellinen, aina mukavaa mitä pidemmälle kirja menee, että saa arvailla miten käy.)
126. NERUDA Pablo: Kysymysten kirja (ihan mainio kyseenalaistaja, ajatusten herättäjä)
127. JANSSON Anna: Vaitelias jumala (näitä pohjolan jumaltarustoja mukana, mukavan joutuisasti etenevä ja loppuun saakka jännä)
128. JANSSON Anna: Jäljet lumessa (Jansson-kausi, henkilöhahmot jo tulleet tutuiksi, mukava lukea ja yllättäviä käänteitä, salattuja elämiä)
129. JANSSON Anna: Outoja lintuja (paras Jansson tähän mennessä, lintuinfluenssa, paljon faktatietoa taustalla, tiivis)
130. JANSSON Anna: Hylynryöstäjä (Tiivis, wau, toinen mainio jAnsson peräkkäin)
131. OKSANEN Sofi: Stalinin lehmät (ensin innostunut lukukokemus, joka pikku hiljaa latistui jankuttavaksi, bulimareksia ja blaa blaa)
132. MORGAN Marlo: Viesti oikeiden ihmisten maailmasta (aivan käsittämätön kirja, mieletön tarina ! Miksi tämä loppui... Tahtoo lisää! Totuuteen perustuva kirja lääkärin matkasta aborginaalien kanssa, elämän syviä totuuksia)
133. SCHLINK Bernhard: Lukija (ensin leffa ja sitten kirja. Kirja ktoi Hannan taustoista hieman enemmän, oli helpompi ymmärtää, hidas, kaunis tarina rankka aihepiiri)
134. ALVTEGEN Karin: Varjo (henosti kuvattu ihmismielen taipumusta olettaa asioita ja miten siinä usein mennään metsään, suvun tarina, hieno juoni, tiivis ja yllättävä)
135. IHANUS Juhani toim.: Sanat että hoitaisimme (kirjallisuusterapiaa teoreettisesti, tieteellisesti)
136. JUNGSTEDT Mari: Muurien kätköissä (pitkäveteisempi kuin edeltäjänsä)
137. KEYES Marian: Naura, Claire, naura (Voi hillitön helmi! Ihanaa tekstiä. Oikeaa ilotulistusta vakavillakin asioilla, nautinto!)
138. KEYES Marian: Kuuleeko kukaan? (ihana, naurattava, hämmentävä, itkettävä, jännissä jaksoissa kirjoitettu ja tietoa tihkui jaksojen myötä...)
139. JANSSON Anna: Kalpeat ja kuolleet (taattua hyvää ruottalaista dekkarii)
140. JANSSON Anna: Loputon uni (sairaan hyvä tarina pakkomielteisestä lapsen hankkimisesta ja geeniteknologiasta)
141. MARTTILA Mervi: Parantunut hoidosta huolimatta ja Sydänäänet kuuluneet lapsesta saakka. Päättömiä potilaskertomuksia (saa nauraa ihan pissat housuissa. Oma versioni oli vuonna -93: Kotikännin perusteella tehdyn arvion mukaan... Kotikäynti piti olla... Ja kuntoutuslääkäri kuittaili)
142. JANSSON Anna: Hopealantti (pitkästyttävin Janssoni... Meni kauan kahlata läpi, mut mä tein sen)
143. HOSSEINI Khaleid: Tuhat loistavaa aurinkoa (siis totaalinen lukuelämys, mahtava kirja, järkyttävä mutta kaunis tarina, huoh!)
144. KEYES Marian: Vielä on toivoa (hieno Keyes, viihdyttävä, nautinnollinen)
145. KEYES Marian: Enkelit (aika mahtavaa tykitystä, näihin tulee hinku!)
146. DIRIE Waris - Miller Cathleen: Aavikon kukka (tekstillisesti ei kummoinen kirja, mutta tarina on järkyttävä ja vie mukanaan. Tarina sisukkuudesta ja päättäväisyydestä, selviytymisestä!)
147. ITKONEN Juha: Anna minun rakastaa enemmän (Voi herran jestas... Tämä oli ihan uskomaton, hieno, kaunis, koskettava, herkkä jne)
148. LÖTTER Elbie: Vaiennettu Anna (maailma voi olla todella paha ja narsistinen. Järkyttävä tarina, mutta tarina myös selviytymisestä)
149. KYRÖ Tuomas: Mielensäpahoittaja (ihan mainio... miten nuori mies saa kirjoitettua vanhan miehen äänellä ja senteella näin hyvin!)
150. KANTO Anneli: Veriruusut (en ole koskaan ollut kiinnostunut historiasta, mutta tällaisia kirjoja jos löytyy, niin luen kaiken Suomen sotahistoriasta. Mahtavan mehevä kieli, murteen osaaminen ja hurja taustatyö, upea monia tunteita nostattava kirja, ilman  kannanottoa punaiset vai valkoiset)
151. TAMMINEN, Petri: Enon opetukset (ihan joo hauska. Nopee lukea ja sujuvaa tekstiä)
152. JANSSON Tove: Kuvanveistäjän tytär (novelleja Janssonin lapsuudesta ja nuoruudesta, hienosti tavoittanut lapsen äänen ja mikä salliva ympäristö ja mielikuvitus)
153. JANSSON Tove: Viesti, novelleja (pitkästyttävää, jäi kesken)
154. HÄMEEN-ANTTILA Virpi: Toisen taivaan alla (Alkuun hieman pitkästyttävä, mutta sitten nappasi mukaan moniulotteiseen tarinaan eri kulttuureista)
155. IRVING John: Viimeinen yö Twisted Riverillä (Ei minusta intohimoista Irving-fania tullut, parani kyllä loppua kohti ja aikamoinen juonen kulku. Muttei siltikään.)
156. RAITASUO, SILTALA: Kellokosken prinsessa (dokumentaarinen kirja Prinsessan elämästä ja mielisairaanhoidon historiasta, kielellisesti ei kummoinen, mutta asialtaan mielenkiintoinen)
157. CARPELAN Bo: Kulkeva varjo (dekkari... vanhahtava... vähän pitkästyttäväkin)
158. KEYES Marian: Hurmaava mies (monikerroksellinen, hienosti koottu, pidin valtavasti! Ja taas tiukka aihe huumorin kautta!)
159. FRENCH Nikki: What to do when someone dies (PAriskuntaa nyt englanniksi. Helppo lukea, hieno juonen kuljetus)
160. HYNYNEN Jouni: Rakkaudella Hynynen (Hynysen teräväsanaisia ja -älyisiä pakinoita, jotka provosoi ja naurattaa ja osuvat asioitten ytimeen. Tosin Teuvo-Annikit alkoivat jossain kohtaa ärsyttää.)
161. HAAVISTO Pekka: Hatun nosto (Hieno kirja rauhan työstä, välittämisestä ja suvaitsevaisuudesta. Nautinto lukea. Lähti maailmalta ja meni ihan lähelle Haaviston omaa elämää.SUOSITTELEN)
162. MÄKI Anna Maria: Virginian vaatteet (Lyhytproosaa, sekavia hetkiä)
163. WEINER Jennifer: Tietyt tytöt ((Hienoa kerrontaa, surullinenkin, pani itkemään loppuratkaisussa)
164. WEINER Jennifer: Rikoksia ja hiekkakakkuja (Ei parasta Weineriä, rikosromaani, jossa kieltämättä aukkoja)
165. MARKLUND Liza: Panttivanki (kauan odotettu, taattu MArklund, joka etenee kiskoilla vitkastelematta, mieletön taustatyö, silkkaa nautintoa. Loppui taas niin, että jatkoa odotellessa...)
166. PULKKINEN Riikka: Raja (Hieno, tiheä ja tahtoi tietää, miten tarina päättyy... ja nyt odottaa jatko-osaa!)
167. ORWELL George: Eläinten vallankumous (olihan se joku klassikko luettava ja täytettävä sivistysaukko. Nopea ja herättelevä teos lukea. Valta hapattaa!)
168. HELLSTEN Carita: Virtaus ja vastavirta (Nojaah! Lempeää länkytystä, jokunen terävämpi huomio)
169. RIMMINEN Mikko: Nenäpäivä (NAUTINTO! Tajunnanvirtaa koko kirja, ihania uusia sanoja ja ilmaisuja, Rimminen oli ohittanut täysin sisäisen kriitikkonsa.Love it!)
170. MARKLUND Liza: Vastalauseita (kolumneja, kauhisteleva, ihmettelevä, feminismiä nostattava, terävää tekstiä epäkohdista)
171. HAAVISTO Pekka: Anna mun kaikki kestää (lämminhenkinen kirja maailman asioistavapaata ajattelua)
172. KEYES Marian: Peiton alla (lukutunnelma oli veltto ja hilpeä, paljon samaa kuin omassa tavassani käsitellä asioita, huumoria, kolumneja)
173. LARSSON Åsa: Uhrilahja (ahmittava kirja, taatua Larssonia, runollinen dekkari, nam!)
174. KEYES Marian: Lucy Sullivan is getting married (vaihteeksi kirjallisuutta englannin kielellä, hilpeä ja terävä kirja ihmissuhteista)
175. SLAUGHTER Karin: Kivun jäljet (pitkästä aikaa Slaughteria, jossain vaiheessa meinasivat mennä nyörit solmuun, mutta uskomattomasti kirjoittaja tarinaa vei, hyvä)
176. GERRITSEN Tess: Jääkylmä (ensimmäinen Gerritsenini ja koukutuin heti. Tarina eteni jouhevasti ja ei olisi malttanut kirjaa kädestään laskea)
177. JALONEN Riitta: Kuvittele itsellesi mies (hällä väliä, pieni kirja, outo tarina, outoja temppuja)
178. ZAFON Carlos Ruiz: Enkelipeli (toinen Zafonin kirja, sekavahko mielikuva, monisärmäinen tarina, ei suosikkejani)
179. SLAUGHTER Karin: Pelon huone (taattua karmivaa tarinaa, tiivis, tykkäsin)
180. VEKKELI & JÄPPINEN: Tätinä taipaleella (kirja Caminolta, rouvat olivat taivaltaneet pyhiinvaellusreitin neljässä osassa ja kirja kertoi rennosti kokemuksista ja tärkeistä asioista Caminon varrelta, kiva kirja lukea, kuvia)
181. GERRITSEN Tess: Luutarha (huima, kerroksellinen ja viihdyttävä)
182. ZAFON Carlos Ruiz: Taivasten vanki (paras kolmesta, jopa humoristinen ja hauska edellisen synkistelyn jälkeen)
183. GERRITSEN Tess: Lapsen sydän (hurja tarina elinkaupasta ja sairaalamaailmasta)
184. GERRITSEN Tess: Kirurgi (karmiva ja psykopaattinen tarina, hurjan jännä)
185. GERRITSEN Tess: Taidonnäyte (edellisen jatkoa ihmisen kamaluudesta ja pimeästä puolesta, hrrrr)
186. PARSONS Tony: Pojista miehiä (siitä olikin jo aikaa, kun edelliset Parsonsit luin ja taattua oli tämäkin , trilogian kolmas osa, nam!)
187. FRENCH Nicci: Tuesday's gone (ja sitten englannin intensiivilukemista, taattua tavaraa, kylmäveristä)
188. RUBIN Gretchen: Onnellisuusprojekti (WAU, vuoden onnellisuusproggis, teemoja joka kuukaudelle. Mäkin tahdon!)
189. GERRITSEN Tess: Elämän lähde (rikkaiden vanhusten unelma uudesta nuoruudesta johtaa geenimanipulaation jäljille, hui)
190. GERRITSEN Tess: Painoton tila (avaruuteen sijoittuva jännäri astronauttien ja lääkärien toiminnasta, hyvää viihdettä)
191. GERRITSEN Tess: Kaksoisolento (Maura Islesin historiaa hieman raotettiin karmivaan tarinaan yhdistettynä, hrrr)
192. GERRITSEN Tess: Mefisto-klubi (Hyvän ja pahan taistelu, pohjustustyön mestari tämä nainen Marklundin ohella)
193. NOTHOMB Amelie: Vaitelias naapuri (hersyvän hauska, mutta myös traaginen pieni kirja, vuoden parhaita, luettu suu auki hämmästyksestä)
194. KEYES Marian: No dress rehearsal (Keyesiä in english, helppo lukea, nopea lukea, pieni kirja tämäkin, surullinenkin)
195. GERRITSEN Tess: Katoaminen (sarja jatkuu....naisten riisto ja tyttökauppa aiheena)
196. VERRONEN Maarit: Matka Albaniaan (mielenkiintoinen kertomus reppumatkasta balkanille, omituisista suhteista ja tavoista kansakuntien kesken, auttamisesta ja ystävyydestäkin)

197. GERRITSEN Tess: Henkeen ja vereen (ensimmäistä sarjaa, jossa ei ole jatkoja, mielenkiintoinen tarina nuorten sairastumisista ja miten syy löytyy läheltä)
198. GERRITSEN Tess: Synnintekijä (Isles ja hänen suhteensa, nunnaluostari ja Intia, ei parasta Gerritseniä)
199. GERRITSEN Tess: Voitonmerkki (Rizzoli pääosissa, pahuuttaja narsismia)

200. GERRITSEN Tess: Hiljainen tyttö (jotenkin erilainen Gerritsen, salaisuudet säilyivät loppumetreille, kadonneita tyttöjä ja Chinatownin verilöyly)
201. SLAUGHTER Karin: Triptyykki (Atlantaan sijoittuva jännäri, jossa nuoria tyttöjä pahoinpidellään ja raiskataan, Slaughter kirjoittaa suoraan kaunistelematta, dialogien kautta tulee hienosti luonnetta henkilöille)
202. JANSSON Anna: Unissakävelijä (Pitkästä aikaa Janssonia, lääkärin potilaita tapetaan Gotlannissa, Wern-tarina, mutta pääosissa tässä kollegansa)
203. GERRITSEN Tess: Eloonjäänyt (Yksi parhaista Gerritseneistä, 3 lasta, surmatut perheet ja sijaisvanhemmat, ajojahti, jossa ei tiennyt keneen voisi luottaa)
204. JANSSON Anna: Haudankaivaja (Tehomummeli kaiveli edesmenneen miehensä jäljillä historiaa Gotlannin maaperästä, mommojen kieroilua, Unissakävelijän edeltäjä)

205. STEIN Garth: Tiellä pysymisen taito (RAKASTUIN  tähän kirjaan!!! Syvällinen, humoristinen, ajatuksia herättävä, surullinen. "Opetelkaa kuuntelemaan! Teeskennelkää, että olette koiria, kuten minä, ja kuunnelkaa muita ihmisiä sen sijaan, että varastatte heidän tarinansa!" Enzo <3
206. MARKLUND Liza: Ajojahti (viimeisin Marklund, hyvä juoni, otettu blogimaailma hienosti vaikuttajana mukaan, hienosti punottu)

... jatkuuuuuu vuonna 2014 ja edelleen...

maanantai 6. tammikuuta 2014

Tosi rahatta

No ei nyt ihan ... Olen onnellinen siitä, että asun yhä vaan edelleen mieheni kanssa ja meillä on yhteistalous. Otsikko oli provosoiva, mutta taustalla on ihmetyttävä asia.

Tämä liittyy opiskeluuni ja Koulutusrahastosta saamaani aikuisopintotukeen. Tuo tukimuoto on ansiosidonnainen ja sitä saa, jos on tehnyt tietyn vuosimäärän töitä. Siis saan! Kunhan saan!

Olen oikeutettu soviteltuun opintotukeen, koska opiskelun aikana teen myös pienesti töitä. Ohjaan opistolla voimauttavaa kirjoittajaryhmää ja pian alkaa Lahden Palmeniassa kirjallisuusterapiaohjaajien koulutus, jossa olen yhtenä opettajana. Soviteltua tukea haetaan aina kuukauden loputtua, kun kaikki sen kuukauden palkkatulot on tiedossa, mustaa valkealla paperilla (ja rahat jo käytetty).

Ensimmäisen kuukauden opintotuen laitoin hakuun lokakuun alkupuolella. Puolivälissä lokakuuta Koulutusrahastosta soitettiin ja pyydettiin toimittamaan hakemuksen toiselle puolelle työnantajan tiedot palkoista kuluneen vuoden aikana, opintovapaallaoloaika jne jne. Olin pyytänyt tarvittavat tiedot ja saanut ne irrallisella paperilla. "Mutta kun se pitää olla juuri tällä!" Ja ei muuta kuin linjat kuumiksi työpaikalle, s-postiin linkki, josta palkanlaskija voi tulostaa hakemuksen ja täyttää toisen puolen... Kesti liki pari viikkoa, että paperi oli minulla (syysloma-aika) ja sitten olikin jo aika laittaa samaan kuoreen lokakuun opintotukihakemus. Kätevää, mielestäni!

Sain heti parin päivän kuluttua s-postiviestin käsittelijältä, joka on ollut todella ystävällinen ja pitänyt minua ajan tasalla. Siinä kerrottiin, että syyskuun tuki tulee tililleni heti seuraavana päivänä. Elettiin marraskuun puoliväliä.

Syyskuun tuki tuli... Lokakuun ei! Menivät samassa kuoressa, kuori siis avattiin... Mutta lokakuun tuen käsittelyaika oli kuulemma 2,5 viikkoa! Jokin tässä ei nyt mielestäni ollut ihan järkevää... Sain lokakuun tuen marraskuun lopussa. Marraskuun tukea en ole saanut vieläkään. Kyselin sen perään viime viikolla ja tuen käsittelyaika on tällä hetkellä 4 viikkoa!

Mietin, miten sellaiset ihmiset pärjäävät, joilla ei ole kumppania taloutta jakamassa? Heidän ei kannattaisi tehdä tukiaikana töitä vaan ottaa kiinteä tuki, joka tulee (toivottavasti) aina samana päivänä kuukaudesta.

Menen nyt tulostamaan joulukuun hakemuksen ja laitan huomenna postiin. Odottelen rahojen saapuvan tililleni maaliskuussa.


sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Tosi auringon voimaa -pantoum

Auringon voima
unen, horteen, harmit karistaa.
Jalkojen alle kasvavat ilmatyynyt
keho on kevyt kantaa.

Unen, horteen, harmit karistaa
hymy!
Keho on kevyt kantaa,
siirtyvät vuoret, menen läpi harmaan kiven.

Hymy;
sielun kosketus sieluun.
Siirtyvät vuoret, menen läpi harmaan kiven
ja otan sinut mukaani!

Sielun kosketus sieluun,
jalkojen alle kasvavat ilmatyynyt
ja otan sinut mukaan.
Auringon voima!

torstai 2. tammikuuta 2014

Tosi ssaan jo juhlava 2014?!

Ensimmäinen tämän vuoden arkipäivä on pyöritty. Mietin, miten milleniumista on jo kerennyt kulua näin pitkä aika!!! Taitaa pitää paikkansa vanha hokema, että vanhemmiten aika alkaa rientää - kiitää - LENTÄÄÄÄÄÄ.

Vuonna 2014 tulee ainakin kolmet "pyöreät" täyteen. Mieheni täyttää syksyllä 50 ja poikani 20 vuotta. Lisäksi minulle tulee 20 vuotta työuraa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Vietämme mieheni kanssa myös hopeahääpäivää. Se näyttää näin kirjoitettuna ihan elinkautiselta, 25 vuotta.

Olen sitä mieltä, että "pyöreiden" ja muiden merkkipäivien lisäksi on löydyttävä syytä juhlaan keskellä arkea. Carpe diem! Päivät tarjoavat meille lahjoja, jos vain osaamme ne uutissaastan ja harmittavien ajatuskulkujemme takaa poimia.


Vietetään siis juhlavuotta, juhlakuukausia ja -päiviä!